Charles Chaplin on toiseksi viimeisessä kokopitkässään astetta vihaisempi, mutta kannanottona elokuva on samankaltainen selluloidiluoti kuin jokin huntumarxilainen Nykyaika tai fasisteja raastanut Diktaattori.
Syykin löytyy: Kuningas New Yorkissa hyökkää amerikkalaista järjestelmää kohtaan niin kuin amerikkalainen järjestelmä, antikommunistiset noitavainot, hyökkäsi häntä kohtaan ajamalla hänet käytännössä ulos maasta.
Maastansa paennut kuningas (Chaplin) löytää itsensä rahattomana New Yorkista, jossa häntä kaiken lisäksi aletaan syyttää kommunistiksi.
Seuraa samanlainen iskusarja kuin monessa muussa Amerikka-kriittisessä elokuvassa: päivä päivältä yhteiskunta paljastuu entistä sairaammaksi, ja sieltä poistuminen tuntuu ainoalta järkevältä vaihtoehdolta.
Puristukseen päätyy myös poika, jonka vanhemmat ovat kommunisteja. Tässä tavaillaan hitleriläisen ja stalinistisen järjestelmän madonlukuja: poikaa hiostetaan antamaan ilmi omat vanhempansa.
Mutta onko kuninkaan osalta punapelon selittäminen ohimenevänä hysteriana osoitus siitä, että pian yhteiskunta ryhdistäytyy joukkohulluudesta vai kertooko se kansallisesta/kulttuurillisesta valuviasta?
Optimisti valitsee ensimmäisen tulkinnan.
DVD-teksti: © 2011 Jaakko Kuitunen
| Kirjoittanut |
|---|
| Jaakko Kuitunen |

| Tiedot |
|---|
Nimi A King in New York
Vuosi 1957 Ohjaaja Charles Chaplin Näyttelijä Charles Chaplin Maa Iso-Britannia / Yhdysvallat Kesto 110 min Ikä 15 vuotta Luokka Filmgoer suosittelee, Komedia Maahantuoja Pan Vision Lisää IMDb |