Martin Scorsesen parhaimpiin teoksiin lukeutuva Kuin raivo härkä on nyrkkeilyelokuva vailla vertaa. Robert De Niro esittää JakeLa Mottaa, ammattilaiskehien hurjapäätä, joka ei kumarra ketään eikä pelk…
Keskimmäinen Martin Scorsesen ja Robert De Niron yhdessä tekemistä suurelokuvista (muut Taksikuski 1976, Mafiaveljet 1990), vuonna 1980 valmistunut Kuin raivo härkä on dynaaminen tulkinta Bronxin härkänä tunnetusta keskisarjan nyrkkeilijä Jake LaMottasta. Elokuva on useasti äänestetty 80-luvun parhaaksi elokuvaksi – eikä syyttä. Se oli kahdeksan Oscarin ehdokkaana (mm. paras elokuva, ohjaus, miessivuosa, naissivuosa) joista se voitti kaksi: Robert De Niro miespääosasta sekä Thelma Schoonmaker leikkauksesta.
New York 1941. Jake LaMotta (De Niro) on hyvä, joskin omapäinen katujen kasvatti jonka ainoana tavoitteena on olla paras kaikista – maailmanmestari. Yhdessä valmentajaveljensä Joeyn (Joe Pesci) kanssa he käyvät otteluun toisensa jälkeen saavuttaakseen tavoitteensa. Jake on naimisissa, muttei se estä häntä tapailemasta kaunista, teini-ikäistä Vickietä (Cathy Moriarty) jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin. Mutta menestyksen myötä tulee myös vastoinkäymisiä, jotka vaikuttavat Jakeen ja tämän lähimmäisiin – varsin raadollisellakin tavalla.
Elokuva perustuu Jake LaMottasta kertovaan kirjaan, josta käsikirjoituksen työsti Paul Schrader – mies joka oli myös kirjoittamassa käsikirjoitusta Taksikuskiinkin. Tosielämän Jake LaMotta toimi neuvonantajana ja oli täten varmasti yksi osatekijä elokuvan onnistumiseen.
De Niro näyttelee mieleenpainuvasti ja antaumuksella äkkipikaista mutta sisimmältään herkkää LaMottaa – miestä jonka pahin vastustaja on hän itse. Sanonta, että nyrkkeilijä on maailman yksinäisin urheilija pitää tässä tapauksessa mitä parhaimmin paikkansa: mitä paremmin Jake menestyy, sitä epäluuloisemmaksi ja vainoharhaisemmaksi hän tulee. De Niron roolityön antaumuksellisuutta täydentää vielä se, että hän lihotti itseään elokuvaa varten yli 20 kiloa, vaikka saman olisi voinut tehdä maskeeraamallakin.
Pesci näyttelee myös pätevästi, mutta suurin yllätys on eittämättä Vickietä esittävä Cathy Moriarty. Hän oli elokuvaa tehdessä vasta 19-vuotias eikä hänellä ollut aiempaa näyttelijäkokemusta. Moriartyn elokuvaura ei kuitenkaan lähtenyt tästä nousuun, vaan hän on vuosien mittaan ajautunut pienen budjetin kuviin ja mitättömiin sivuosiin.
teksti: © 2002 Kari Glödstaf
Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Ihmiskuntaa moukaroiva komeetta kiteyttää tuhobuumin muodonpalautuksessa koronavuoden kriisikäytöksen.
Lue lisää »Epäortodoksinen eroko? Netflixin menora-menestyjä tutustuttaa vanhakantaiseen juutalaisuuteen, jonka vivahteissa viihtyisi pidempäänkin…
Lue lisää »Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Hullu ja masentunut Hollywood synnytti Citizen Kanen, jonka myyttinen auteur saa Fincheriltä isällisen avokämmenen.
Lue lisää »Kotoilun lämmin ja pehmeä kaima The Blitzin ajoilta maalaa miedon lesbosuhteen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA