Kellopeliappelsiini

A Clockwork Orange (1971)

  • 4

Stanley Kubrickin kiistelty Kellopeliappelsiini on ulkoisesti tyylitelty, sisällöltään ajaton kertomus väkivallasta. Pääosassa loistava Malcolm McDowell.

Kari Glödstaf
julkaistu 2009-07-06 / päivitetty 26.10. klo 18:06

KUVA 4

Alexille tarjotaan valkokangasväkivaltaa
Alexille tarjotaan valkokangasväkivaltaa 

KUVA 3

Kellopeliappelsiini
Kellopeliappelsiini 

KUVA 2

Malcolm McDowell
Malcolm McDowell 

KUVA 1

Kellopeliappelsiini
Kellopeliappelsiini 

Kellopeliappelsiini

Ohjaus Stanley Kubrick
Näyttelijät Malcolm McDowell, Patrick Magee, Michael Bates, Adrienne Corri, Carl Duering, Warren Clarke, James Marcus
Maa Iso-Britannia / Yhdysvallat
Pituus 130 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 1971 Warner Bros. Pictures, Hawks Films

Stanley Kubrickin ihailluimpiin ja kehutuimpiin teoksiin lukeutuva, Anthony Burgessin samannimiseen romaaniin (1962) perustuva Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange, 1971) oli ilmestymisvuotensa kohutuimpia elokuvia. Eikä pelkästään positiivisessa mielessä, sillä Kubrickin teos sai suursuosion ohella osakseen myös runsaasti kritiikkiä ja paheksuntaa. Se myös innoitti ihmisiä väkivaltaisuuksiin ja johti lopulta siihen, että Kubrick veti elokuvan pois englantilaisista teattereista eikä sitä esitetty saarivaltakunnassa julkisesti ennen ohjaajan kuolemaa (1999). Paheksunnasta huolimatta Kellopeliappelsiini oli myös monen kriitikon mieleen ja elokuva saikin mm. neljä Oscar-ehdokkuutta, joista se ei tosin voittanut ainoatakaan.

Jonnekin määrittelemättömään tulevaisuuteen sijoittuvan Kellopeliappelsiinin päähenkilö ja kertoja on vakavaraisen perheen ainoa vesa Alexander DeLarge (loistava Malcolm McDowell). Alex ei ole kiinnostunut sen enempää opiskelusta kuin työssä käymisestäkään, vaan mieluiten hän viettää aikaansa kolmen huligaaniystävänsä seurassa tapellen, ryöstellen ja yleistä sekasortoa kylväen. Lopulta Alex menee toimissaan liian pitkälle ja hänestä tulee uuden, psyyken järkyttämiseen perustuvan parannuskeinon koekaniini.

Kubrickin teoksen saama vastaanotto ei tunnu näin jälkikäteen yllättävältä, sillä kuvaus vastuutonta elämää viettävästä kaveriporukasta on vielä tänäänkin kylmäävä – ja mikä pahinta, aivan samankaltainen meininki tuntuu olevan vallalla nykyäänkin. Silmitön ja tunteeton väkivalta elää ja voi hyvin meidänkin ajassamme, siitä esimerkkiä näyttää vaikkapa Michael Haneken Funny Games (1997). Vaikka aika onkin kohdellut Kellopeliappelsiinia siedettävästi, ei se pysty enää shokeeraamaan, mutta Michael Powellin Peeping Tomista (1960) järkyttyneille brittikatsojille Kellopeliappelsiinin ultraväkivalta on varmasti ollut melkoinen moukarinisku.

Kellopeliappelsiinia syytettiin väkivallan ihannoimisesta, mutta tosiasiassa elokuvassa on kyse aivan muusta ja se antaakin katsojalle koko joukon kysymyksiä pohdittavaksi. Kuinka yhteiskunnan tulisi suhtautua Alexin kaltaiseen, mistään kiinnostumattomaan sosiopaattiin? Tulisiko hänet parantaa ja jos tulisi, millaisia keinoja olisi käytettävä? Voiko tällaista henkilöä ylipäätään parantaa vai onko koko kriminaaliohjelma vain kulloinkin vallassa olevien päättäjien poliittista peliä? Missä vaiheessa yhteiskunta kiinnittää huomionsa syihin eikä ainoastaan seurauksiin? Sekä lopulta: kumpi onkaan raakalaismaisempaa, Alexin silmittömät väkivallanteot vai yhteiskunnan rikollisilla testaamat parannuskeinot? Kellopeliappelsiini käy jatkuvaa vuoropuhelua katsojan kanssa sortumatta kuitenkaan yksiselitteisiin ratkaisumalleihin.

Elokuvan voima on niin sen sisällöllisessä kuin ulkoisessakin ajattomuudessa, mutta samalla Kubrickin viileän analyyttisestä esittämistavasta muodostuu myös Kellopeliappelsiinin kompastuskivi. Yksikään tarinan henkilöistä ei vaikuta sen enempää inhimilliseltä kuin sympaattiseltakaan, joten heihin tai heidän tekemisiinsä ei muodostu minkäänlaista sidettä. Alexin elämä rikoksineen ja paranemisineen on aivan yhtä yhdentekevää, samoin se, mikä onkaan lopulta hänen kohtalonsa. Kubrickin tyyli on varmasti ollut tietoinen valinta, mutta itse olisin kaivannut Kellopeliappelsiiniin edes hitusen inhimillistä väreilyä.

Teksti: © 2009 Kari Glödstaf

Seuraa meitä

PINNALLA

Avajaiselokuva White God on allegoria.

Espoo Ciné 2014

Aleksi Salonen | FESTIVAALI | 22.08.

Espoon elokuvajuhlien festivaaliraportissa arvostellaan elokuvia festivaalin kuluessa.

Lue lisää »
Teini-ikäiset kilpikonnat

Teenage Mutant Ninja Turtles

Aleksi Salonen | 18.08.

Teinikilpikonnat houkutellaan huonojen ideoiden viemäristä osaksi ilottomia digitienajaisia.

Lue lisää »
Niels Arestrup ja André Dussollier

Diplomatia

Aleksi Salonen | 20.08.

Volker Schlöndorffin teatterillinen sotadraama on vanhojen herrojen juhlaa.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Shailene Woodley

Tähtiin kirjoitettu virhe

Kreeta Korhola | 11.07.

Huippusuositun nuorten romaanin filmatisointi on parasta teinielokuvaa pitkään aikaan.

Lue lisää »
Peter Cullen on yhä Optimus Primen ääni.

Transformers: Tuhon aikakausi

Aleksi Salonen | 26.06.

Neljännen Transformers-elokuvan kokonaisuus on laahaava ja osat hätäisiä.

Lue lisää »
Roskajoukko vaatii oikeuksia

Snowpiercer

Aleksi Salonen | 11.07.

Luokkayhteiskunnan paluu ja vallankumous ovat Joon-ho Bongin B-dystopian polttoainetta.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Joaquin Phoenix on Theodor Twombly

Her

Jussi Toivola | Blu-ray | 25.07.

Miehen ja tietokoneen välinen romanssi on raikas tuulahdus romanttisen draaman genreen.

Lue lisää »
Tom Hanks on Walt Disney

Saving Mr. Banks

Jussi Toivola | Blu-ray | 25.07.

Tosipohjainen Saving Mr. Banks on realistinen kurkistus Maija Poppasen kulisseihin, jos Disneyn taikaan riittävästi uskoo.

Lue lisää »
Kööri koossa

The Monuments Men

Aleksi Salonen | Blu-ray | 02.07.

Taidehistoriaa banaalisti katsova veijariseikkailu on George Clooneyn heikoin ohjaustyö.

Lue lisää »

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

Seuraa meitä

Seuraa Filmgoeria Facebookissa
Seuraa Filmgoeria Twitterissä
Tilaa Filmgoerin sisältö RSS-syötteenä
Tsekkaa myös toimituksen leikekirja
Filmgoer Youtubessa

PARASTA JUURI NYT


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Antti Honkala

VASTAAVA TOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Jouko Luhtala, Kreeta Korhola, Marjo Eskola, Marko Pekkanen, Tuija Pyhäranta, Jussi Toivola

SEURAA MEITÄ

Filmgoer RY 1999–2014
ISSN 1798-7202