Ihana elämä

Ohjaus Federico Fellini
Näyttelijät Marcello Mastroianni, Anita Ekberg, Anouk Aimée, Yvonne Furneaux, Magali Noël, Alain Cuny
Maa Italia/Ranska
Pituus 174 min
Ikäraja 15 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Hanki omaksi

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Runollinen ja sensuelli Ihana elämä (1960) oli Federico Fellinin uran taitekohta monellakin tapaa. Sen myötä taakse alkoi jäädä vielä 50-luvulla varioitu neorealismi tyylilajina; kuoriutua alkoi se fantasian ja realismin barokkinen liitto, joka felliniläisyydeksi mielletään. Kehityksen lakipiste oli kuitenkin vasta seuraava elokuva, 8½ (1963).

Erityisen hyvin menestynyt art house -elokuvan mammutti helpotti tulevien projektien käyntiinpanoa, mikä ei ollut varmaa edes Tien (1954) jälkeen. 60-luvulla Fellinistä tuli suuri mediapersoona, jonka räiskyvää julkikuvaa on verrattu Salvador Daliin.

Nimi on hieman ironinen, illusorinen suuri näytelmä kuin piirua vaille kolmetuntinen ja seitsemään pääjaksoon jakautuva elokuva itse, etenkin jos uskominen on Freudin klassiseen määritelmään terveestä, siis ihanasta, elämästä: kun kykenee rakastamaan ja tekemään töitä.

Näistä vain ensimmäinen on ongelma toimittaja Marcelolle (Marcello Mastroianni). Apunaan mopedeilla ratsastavat pojanklopit, elokuvan myötä tunnetuksi tulleet paparazzit, hän metsästää skuuppeja.

Fellinin hahmoja on tyypitelty eläinten mukaan, ja paparazzit edustavat ainakin kahta lajia. He kiertelevät aina valmiina kuin nälkäiset sudet ja ympäröivät kohteensa kuin voltteja heittävä apinalauma. Kohteeksi kelpaa kaikki kaupaksi käyvä, Rooman yökerhojen juopuneet julkkikset, ihmeen nähneet lapset, murhatut.

Marcelo, tuttavallisemmin mies, on felliniläisittäin hukassa. Vierellä on naisystävä, jonka pyyteettömälle rakkaudelle hän ei voi antautua, koska pelkää liikaa. Tunnevamman jäljet johtavat isään, jonka tavatessaan Marcelo hätkähtää heidän samankaltaisuutta. Toinen rakastajar on jännitystä hakeva perijätär, eikä rakkaus ole aitoa.

Ihana elämä on eräänlainen pelkoa ja inhoa taloudellista nousukautta elävässä sotienjälkeisessä Roomassa, kaupungissa, jota Fellini kutsui olohuoneekseen, ja tarkemmin Rooman keskuskadulla Via Venetolla, josta elokuvan maailmanmenestyksen myötä tuli turistien suosima matkakohde.

Siinä “seurataan” suihkuseurapiirien juhlinnan täyttämää ja sukupolven vaihdoksen myötä kristillisistä hyveistä vieraantunutta dekadenttia eloa, jossa pelataan ihmissuhteilla ja tuonpuoleisella ja läträtään viinan kanssa. Marcelo uhkaa hukkua tähän, joka ei lopulta ole mitään, turhamaisuutta ja pintaa, mitä Fellini ei kuitenkaan ole moralisoiden tuomitsemassa.

Ikoninen on Anita Ekbergin sivurooli. Kun hän, elokuvan maailmassa ruotsalais-amerikkalainen elokuvatähti, saapuu Roomaan, kaupungin miehet sekoavat. Skandinavian Marilyn Monroena Ekberg on arkkityyppi: yhtä aikaa kaikki elokuvahistorian uhkeat naiset Rita Hayworthista Brigitte Bardotiin. Hän on myös tyypillinen felliniläinen amatsoni, jonka vetovoima on satuttavaa.

Villejä juhlia seuraava elokuvan lopetus rannalla, jossa paljon nähnyt ja kokenut Marcelo ikään kuin herää omaan tilaansa, on ikimuistoinen sen huvittavan ristiriitaisuuden vuoksi. ”Herääminen” taitaakin olla seurausta krapulalle ominaisesta morkkiksesta, ei sielun kohoamisesta ylöspäin.

Lopetettakoon Fellinin kiteytykseen: ”Ihanassa elämässä vallitsee todellakin Jumalan hiljaisuus, siitä puuttuu rakkaus. Elokuvassa ei juuri muusta puhutakaan kuin rakkaudesta, mutta se on tunteetonta rakkautta, joka ei osaa antaa. ”

DVD: Elokuvan suomalaisen laitoksen on julkaissut Atlantic Film. Se on osa kokoelmaa ”Fellini Collector’s Edition”, joka sisältää elokuvat Vetelehtijät, Huijarit, Guilietta ja viettelykset, Ihana elämä ja 8 1/2. Kuvassa on pikselöitymisestä johtuvia epätarkkuuksia sekä kuvasuhde on väärä, joka tarkoittaa sitä, että reunoista on leikkautunut kuvakaistaleet pois. Virhe näkyy etenkin aloitus/lopputeksteissä. Ääniraitana on mono italia. Katso pakkaamattomat kuvakaappaukset: kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4 ja kuva 5. Ei sisällä lisämateriaalia.

Teksti: © 2011 Jaakko Kuitunen