Koskettava ja lämminhenkinen elokuva arjen ongelmista, ulkopuolisuudesta, ystävyydestä – ja painista.
Thomas McCarthy on erinomainen pienten draamakomedioiden tekijä. Kaikki hänen ohjaamistaan ja kirjoittamistaan kolmesta elokuvasta (The Station Agent, The Visitor, Win win) ovat vaikuttavia kuvauksia ulkopuolisuudesta, ystävyydestä ja kivuliaista ihmissuhteista. Myös Win winissä kuvataan arkisten ongelmien kanssa painivia ihmisiä, joiden kohtaamisesta löytyy pelastus.
Paul Giamatti esittää Mike Flahertya, tunnollista perheenisää, jonka lakipraktiikka ei ota sujuakseen. Vapaa-aika menee perheen kanssa, lenkkeillessä ja nuorten surkeaa painijoukkuetta valmentaessa. Muuten asiat ovat hyvin, mutta rahahuolet painavat.
Eräänä päivänä Mike huomaa, että hän voi saada ylimääräistä rahaa ryhtymällä dementoituneen asiakkaansa (Burt Young) huoltajaksi. Mike ottaa kuukausittain shekin vastaan, mutta siirtää vanhuksen vanhainkotiin, sillä hänellä ei oikeastaan ole aikaa päivittäiseen vanhuksen hoitoon.
Asiat monimutkaistuvat, kun vanhuksen lapsenlapsi, äitinsä hylkäämä Kyle (Alex Shaffer), saapuu paikkakunnalle ja yrittää tutustua sairaaseen isoisäänsä. Samalla Mike ja Kyle ystävystyvät. Kun käy ilmi, että Kyle on erinomainen painija, palaset alkavat loksahdella kohdalleen molempien raskaalta tuntuvassa elämässä.
Win win on temaattisesti melko arkinen, mutta erinomaisesti kirjoitettu ja emotionaalisesti tehokas draamakomedia. Sen voima kumpuaa hyvistä näyttelijöistä, teemojen tunnistettavuudesta ja maanläheisyydestä. Se tulee lähemmäksi ihmistä kuin useimmat amerikkalaiset elokuvat.
Erityisen ilahduttavaa Win winissä on se, että sen päähenkilö on uskallettu kirjoittaa aidosti ristiriitaiseksi. Mike on sympaattinen ja hyväntahtoinen mies, mutta rahavaikeuksien edessä hän on valmis uhraamaan osan moraalistaan perheensä hyvinvoinnin nimissä.
Ihmissuhteiden ja perheiden ongelmallisuus on elokuvan vahvin teema. Sivulauseista voi päätellä, myös lähes kaikkien elokuvan roolihahmojen taustalta löytyy samankaltaisia ongelmia: Miken paras kaveri on avioeron katkeroittama ja painijoukkueen valmennuskaverilla on vaikeuksia poikansa kanssa.
Win win on näyttelijöiden elokuva. Paul Giamatti on pääosassa loistava. Tämä yksi Amerikan parhaista näyttelijöistä omaksuu stressaantuneen ja jo melkein luovuttaneen Miken roolin täydellisesti. Nuori Alex Shaffer, jolla ei aiempaa näyttelijäkokemusta ole, on myös yllättävän hyvä vähäpuheisena, ja jo nuorena elämän lannistamana painijalahjakkuutena. Sivurooleissa nähdään muun muassa Amy Ryan Miken vaimona ja Bobby Cannavale Miken parhaana kaverina.
Ainoat moitteet Win win saa hieman televisiomaisesta visuaalisuudestaan ja turhan konservatiivisesta lopetuksestaan. Elämänmakuinen, muuten hyvin kirjoitettu elokuva ei olisi kaivannut näin nättiä lankojen yhteensolmimista.
Teksti: © 2011 Antti Honkala
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA