Poikkeuksellisen nimekäs näyttelijäkaarti toimii suurimmaksi osaksi hyvin.
Wild Hogs – villit karjut on ehtinyt saada murska-arviot rapakon toisella puolella, vaikka katsojia sillä onkin riittänyt. Elokuvaa on ehditty haukkua mm. homofobiseksi ja rasistiseksi, vaikka näitä syytöksiä ei ehkä kannatakaan ottaa ihan tosissaan.
Sitä paitsi se ei ole lainkaan niin kelvoton komedia kuin merentakaiset toimittajat antavat ymmärtää. Wild Hogs on Walt Disney -tuotannolle uskolliseen tapaan mahdollisimman mieto ja uupuu särmää kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta se on hauska. Juuri niin hauska kuin tällainen suuren rahan amerikkalainen ensemble-komedia vain voi olla.
John Travolta, Tim Allen, Martin Lawrence ja William H. Macy esittävät säyseitä keski-ikäisiä miehiä, jotka harrastavat moottoripyöriä tai ainakin moottoripyöräilyä. Kerran viikkossa he ajelevat hienoilla prätkillään ja käyvät paikallisessa prätkäbaarissa juomassa olutta ja muistelemassa menneitä. Kun Woodylta (Travolta) lähtee työ alta ja supermalli-vaimokin pakkaa laukkunsa, hän ehdottaa kolmelle ystävälleen retkeä Amerikan halki prätkillä. Arkirutiineihinsa juuttuneet kaverit eivät aluksi lämpene idealle, mutta lopulta Woody suostuttelee koko remmin liikkeelle. Niinpä he jättävät kännykät, työhuolet ja nalkuttavat vaimot taakseen ja antavat teräshepoille kyytiä. Tarkoitus olisi kokea tuulahdus ”vanhoista hyvistä ajoista” ja pohtia sitä, miten elämä on muuttunut hiljalleen niin vakavaksi ja naama vähän ryppyiseksi.
Matka ei tietenkään ole ihan niin idyllinen kuin voisi kuvitella. Retkielämään tottumattomat äijät ovat melko hukassa luonnon keskellä ja kaikenlaista kömmähdystäkin sattuu. Näistä erehdyksistä suurin lienee Jackin (Ray Liotta) johtaman todellisen prätkäjengin, Del Fuegosin suututtaminen.
Wild Hogs on täysin yllätyksetön ja kaavamainen komedia alusta loppuun saakka, mutta siltikään sitä ei henno haukkua surkeaksi. Mukana on runsaasti hauskoja kohtauksia ja elokuvan vire säilyy pirteän lennokkaana loppuun asti. Siis täysin kelvollista eskapismia Hollywoodin tyyliin.
Poikkeuksellisen nimekäs näyttelijäkaarti toimii suurimmaksi osaksi hyvin. William H. Macy ei ole lainkaan huono nörttimäisenä Apple-diggarina (kuvottavan avointa Apple-mainontaa) ja Tim Allen onnistuu kerrankin olemaan hauska. Ray Liotta tekee prätkäjengin kovanaamaisena johtajana tutun oloisen, mutta hauskan pienen roolisuorituksen. Ainoa, joka tuntuu olevan hieman hukassa, on Travolta, joka ei edelleenkään hallitse komediaa. Marisa Tomei ja Jill Hennessy on hukattu pieniin sivurooleihin.
Prätkäleffojen ystävien kannattaa pitää silmät auki elokuvan loppupuolella, kun yksi kaikkien aikojen viileimmistä valkokangasmotoristeista, Henry Fonda, tekee hauskan pienen cameo-roolin.
teksti: © 2007 Antti Honkala
Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Ihmiskuntaa moukaroiva komeetta kiteyttää tuhobuumin muodonpalautuksessa koronavuoden kriisikäytöksen.
Lue lisää »Epäortodoksinen eroko? Netflixin menora-menestyjä tutustuttaa vanhakantaiseen juutalaisuuteen, jonka vivahteissa viihtyisi pidempäänkin…
Lue lisää »Hullu ja masentunut Hollywood synnytti Citizen Kanen, jonka myyttinen auteur saa Fincheriltä isällisen avokämmenen.
Lue lisää »Kotoilun lämmin ja pehmeä kaima The Blitzin ajoilta maalaa miedon lesbosuhteen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA