Useimmat tuntevat tarinan, tai pikemminkin tarun, Tommy Wiseausta – oikeaa ikäänsä, alkuperäisiä kotikontujaan ja huomattavan taloudellisen vaurautensa lähdettä visusti salaavasta taiteilijasta, jonka rakkaus ja lapsenomainen into elokuvateollisuutta kohtaan korvaavat puutteet aidossa lahjakkuudessa, ulkoisessa habituksessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, ja oikeastaan myös englannin kielen taidossa.

Vuonna 2003 Wiseaun käsikirjoittama, ohjaama, tuottama ja tähdittämä unelmien täyttymys, täyspitkä elokuva The Room sai vihdoin ensi-iltansa vuosien tuotantohelvetin ja, mikäli hurjimmat huhut pitävät paikkansa, yli kuuden miljoonan Wiseaun omasta taskusta tulleen elokuvantekoon syydetyn dollarin jälkeen. Ensi-iltaa juhlittiin yhdessä ainoassa teatterisalissa, jossa Wiseau itse maksoi sen pyörittämisestä kahden viikon ajan, omien sanojensa mukaan siksi, että tekele katsottaisiin elokuva-akatemian sääntöjen mukaan kelvoksi Oscar-kisaan.

Elokuva sai nopeasti parhaan koskaan tehdyn huonon elokuvan maineen, ja James Deania ja Alfred Hitchcockia esikuvinaan pitänyt monitoimimies joutui tyytymään eriskummallisen kulttikaraktäärin maineeseen. Palkintogaalamenestys koitti kuitenkin vuonna 2017, kun Wiseaun ihannoima näyttelijä-ohjaaja James Franco toi valkokankaille The Disaster Artistin, Wiseaun pitkäaikaisen ystävän ja yhteistyökumppanin Greg Sesteron kirjoittamaan kirjaan perustuvan elokuvan Wiseausta ja The Room –elokuvan monivaiheisesta tuotantoprosessista.

Villistä taustatarinastaan huolimatta The Disaster Artist on ennen kaikkea kertomus ystävyydestä, unelmista, intohimosta ja periksiantamattomuudesta. Francon näkemys omalaatuisesta Wiseausta enimmäkseen maalaa kuvan hyväntahtoisesta ja sympaattisesta hupsusta, joka innostaa myös muita ympärillään tavoittelemaan unelmiaan välittämättä muiden mielipiteistä.

Ohjaajana Franco välttää lyömästä elokuvalleen kohelluskomedian tai edes parodian leimaa näyttämällä kainostelematta myös taiteilijan vallattoman olemuksen kääntöpuolen. Wiseau kuvataan paikoitellen raastavan mustavalkoisena, muiden hyvinvoinnista ja menestyksestä välittämättömänä tyrannina, josta on hetkittäin mahdotonta pitää. Näyttelijänä ilmiömäisen hyvä Franco on elämänsä vedossa vuoroin touhukkaana, vuoroin hieman pelottavan maanisena Wiseauna.

Toisinaan totuus on tarua ihmeellisempää. Maailman huonoimmaksi elokuvaksi tituleerattu The Room on rakastettu kulttiklassikko, eikä edes vähiten siksi, että tarina sen takana on juuri niin uskomaton, ettei estottominkaan tarinaniskijä olisi sitä voinut keksiä. Sesteron kanssa elokuvia kalkkunansa jälkeenkin tehtaillut Wiseau sai myös palasen kauan halajamaansa Hollywood-unelmaa Francon ovelan ja riemastuttavan hauskan hatunnoston myötä.

Koska elämä ei kuitenkaan ole elokuvaa, The Disaster Artist menetti ansaitut Oscar-ehdokkuutensa yhdessä ohjaaja-tähti James Francon maineen kanssa tämän joutuessa Time’s Up –myrskyn silmään. Vaikka historia toistaa itseään kuohuttamalla kulisseja kohuelokuvan takana, on The Disaster Artist kaikesta huolimatta ainutlaatuinen oodi ystävyydelle, unelmille, leikkimielisyydelle, esikuvalleen sekä elokuva-alalle itselleen. Elämä ei ole niin vakavaa, etteikö jokainen meistä voisi oppia jotain Wiseaulta.

Teksti: 2018 Kreeta Korhola