Mamma Mia! Here We Go Again

Mamma Mia! Here We Go Again (2018)

  • 4

Tolppakorkojen, paljettien ja spandexin vastustamattomassa jukebox-musikaalissa pelin nimi on elokuvallinen baklava.

julkaistu 2018-08-10 / päivitetty 12.08. klo 12:12

KUVA 3

Colin Firth, Stellan Skarsgård ja Pierce Brosnan
Colin Firth, Stellan Skarsgård ja Pierce Brosnan 

KUVA 2

Jessica Keenan Wynn, Lily James ja Alexa Davies
Jessica Keenan Wynn, Lily James ja Alexa Davies 

KUVA 1

Christine Baranski, Amanda Seyfried ja Julie Walters
Christine Baranski, Amanda Seyfried ja Julie Walters 

Mamma Mia! Here We Go Again

Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Taas mennään! Kuuletteko rummut, ABBA-fanit?

Alkuperäinen Mamma Mia! oli vuoden 2008 menestyneimpiä ja parjatuimpia elokuvatapauksia. Ruotsalaisten pop-enkelien sulosoinnut villitsivät yleisön tanssimaan ja laulamaan elokuvasalien käytävillä 610 miljoonan dollarin edestä sekä varaamaan äkkilähtöjä aurinkoisten taivaiden ja kristallinkirkkaiden vesien kreikkalaisiin postikorttimaisemiin, vaikka romanttinen musikaalikomedia äideistä ja tyttäristä natisi liitoksissaan kuin majatalo Villa Donna maagisella Kalokairin saarella.

Esi- ja jatko-osaa orgaaniseksi kaksoistarinaksi yhdistelevä Here We Go Again jatkaa Ol Parkerin (The Best Exotic Marigold Hotel) ohjauksessa siitä, mihin Phyllida Lloyd jäi.

Viisi vuotta on vierähtänyt, ja raskaana oleva Sophie (Amanda Seyfried) ponnistelee ahkerasti toteuttaakseen äitinsä Donnan (Meryl Streep) unelman ylellisestä putiikkihotellista. Viime hetken kunnostustöiden ohella huolta aiheuttaa etäsuhde New Yorkissa hotelli- ja ravintola-alaa opiskelevaan Skyhin (Dominic Cooper). Historia uhkaa jälleen toistaa itseään: pääseekö kukaan kutsuvieraista paikalle Bella Donnan suuriin avajaisiin?

Surevaa tyttöä rientävät vahvistamaan Dynamo-tädit Tanya ja Rosie (Christine Baranski ja Julie Walters), joiden jakamat takaumat Donnan seikkailuista peilaavat Sophien kokemuksia nykyhetkessä. Aikarauta kääntyy vuoteen 1979, jolloin Oxfordista valmistunut suloinen chiquitita (Lily James) suuntasi elämänmittaiselle lomalle halki Euroopan sovittaen matkan varrella niin ikonisia farkkuhaalareitaan kuin komeita kosijoita, joista myöhemmin kasvoi rakastavien isäehdokkaiden tuttu kolmikko: herkkäsydäminen arkkitehti Sam (Pierce Brosnan), ruotsalainen merikarhu Bill (Stellan Skarsgård) sekä ”spontaani” brittipankkiiri Harry (Colin Firth).

Koska edeltäjä kierrätti jo ABBAn hittikatalogin karaokeklassikot – ”Dancing Queen”, ”Super Trouper”, ”Waterloo” – voisi olettaa, että tarpeeton seuraaja kääntäisi albumien hopeapehmusteiset B-puolet. Onneksi Benny ja Björn tehtailivat ikivihreitä kuin IKEA lamppuja. Energisessä avausnumerossa ”When I Kissed the Teacher” valmistujaiskaavut lentävät ilmaan, kun Donna, Tanya ja Rosie kapuavat lavalle veivaamaan Bowie-saappaissaan ja höyhenpuuhkissaan; ”My Love, My Lifen” helistessä haikeaa paatosta kastekappelissa padot murtuvat, ja kupla karskimmankin karjun väpättävässä suupielessä liukenee pisaraksi kyynelmeressä.

Jos Mamma Miassa! haiskahtikin eilinen ouzo, Parker ylittää sekä sisällölliset että tekniset odotukset: kameratyöskentely on elegantimpaa, koreografiat sähäkämpiä, tunteet syvempiä – ja mikä tärkeintä, James Bondin traumatisoiva lauluääni minimoitu.

Here We Go Again työskentelee heltymättä yliajalla lähettääkseen yleisönsä kotiin iloisena ja onnellisena. Aurinko paistaa, ja musaka paistuu uunissa. Jopa Kroatiassa Visin saarella kuvatut ulkokohtaukset muistuttavat satumaisessa kirkkaudessaan 1950-luvun kiillotettua Technicolor-loistoa.

Juonelliseen polyesteriin kääräisty kitsch valuu usein samaa siirappia kuin leivokset, joilla Tanya ja Rosie lievittävät romanttisia pettymyksiään, mutta paisuteltu sentimentaalisuus kuuluu lajiin. Ennen Oklahomaa! (1943) ja West Side Storya (1957) ainoastaan George Gershwin, Jerome Kern sekä Oscar Hammerstein rohkenivat injektoida Broadwayn kultakauden sekoitukseen suolaisempia sävyjä Teatterilaivalla (1927) sekä Porgylla ja Bessillä (1935).

Diskovalojen demokraattisessa loisteessa vanhat ystävät irrottelevat tuoreiden vastinpariensa kanssa onnistuneesti selät vastakkain. Miehet kiusaantuneemmin, naiset vapautuneemmin.

Nuori Donna säteilee rentoa optimismia, vaikka Streepin valovoimaan viime vuodet hurjassa nousukiidossa olleen Jamesin tähti ei aivan ylläkään. Omia polkujaan kulkevan kukkaishipin ja jalkojensa pohjasta laulavan tanssikuningattaren edessä hullaantuvat niin miehet kuin vuohet. Jessica Keenan Wynnille ei tuota lainkaan vaikeuksia esittää viileän Baranskin nuorempaa puoliskoa. Vastapainona Alexa Davies tavoittaa intonaatiota myöten Waltersin fyysisen klovnerian.

Ja sitten on vielä Cher, populaarikulttuurin vahakasvoinen jumalatar ja kymmenennen potenssin Las Vegas-diiva, joka hämärän tunnilla yllättäen laskeutuu helikopterista platinaperuukkiin ja tummiin aurinkolaseihin sonnustautuneena duetoimaan “Fernandon”. ”Mes enfants, je suis arrivée”, julistaa isoäiti Ruby, ikään kuin kukaan muu olisi koskaan voinut korvata Cheriä kolme vuotta nuoremman Streepin oikukkaana äitinä.

Psykedeelinen cameo on kuin Here We Go Again itse: yhtä aikaa vilpitöntä hyvän mielen eskapismia ja silmää iskevää campia. Siis kaikki syyt taistella lipusta, kun kaikki on kertaalleen sanottu ja tehty.

Teksti: 2018 Samu Oksanen

Seuraa meitä

PINNALLA

Casey Affleck

A Ghost Story

Samu Oksanen | 02.08.

Tyhjien huoneiden malickmaisessa kummitustarinassa tunnemuistot tunkeutuvat ihon alle ja lautojen väliin.

Lue lisää »
Ingmar Bergman ja Bibi Andersson

Bergman – Yksi vuosi, yksi elämä

Aleksi Salonen | 08.08.

Suurmiesmyyttiä kiertelevä dokumentti muistuttaa saavutuksista, muttei syvenny taiteentekemiseen.

Lue lisää »
Milly Shapiro ja Toni Collette

Hereditary - pahan perintö

Kreeta Korhola | 19.06.

Kuolemaa ja surutyötä kauhun keinoin kuvaava elokuva on pelottavin valkokangaskokemus miesmuistiin.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Milly Shapiro ja Toni Collette

Hereditary - pahan perintö

Kreeta Korhola | 19.06.

Kuolemaa ja surutyötä kauhun keinoin kuvaava elokuva on pelottavin valkokangaskokemus miesmuistiin.

Lue lisää »
Casey Affleck

A Ghost Story

Samu Oksanen | 02.08.

Tyhjien huoneiden malickmaisessa kummitustarinassa tunnemuistot tunkeutuvat ihon alle ja lautojen väliin.

Lue lisää »
Ingmar Bergman ja Bibi Andersson

Bergman – Yksi vuosi, yksi elämä

Aleksi Salonen | 08.08.

Suurmiesmyyttiä kiertelevä dokumentti muistuttaa saavutuksista, muttei syvenny taiteentekemiseen.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Tom Hanks ja Meryl Streep

The Post

Samu Oksanen | Blu-ray | 02.07.

Steven Spielbergin resonoiva trilleri Watergate-skandaalin esinäytöksestä muistuttaa lehdistön valppaudesta demokratian elinehtona.

Lue lisää »
Richard Jenkins ja Sally Hawkins

The Shape of Water

Samu Oksanen | Blu-ray | 02.07.

Kun mykkä siivooja kohtaa jokijumalan, syntyy veret seisauttavan kaunis ja ajaton fantasiaromanssi aikuiseen makuun.

Lue lisää »
Gary Oldman

Synkin hetki

Samu Oksanen | Blu-ray | 02.07.

Gary Oldmanin raivoisa tulkinta Winston Churchillistä tarjoaa inhimillisen oppitunnin näyttelemisen ja historian suurmiesteoriasta.

Lue lisää »

KOMMENTOI


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2018
ISSN 1798-7202