1920-luku oli spektaakkeleiden kulta-aikaa. Alati kehittyvä tekniikka sekä elokuvien kasvavat budjetit mahdollistivat sen, että viihdettä janoava yleisö sai ihasteltavakseen yhä näyttävämpiä ja suureellisempia elokuvia. Yksi tuon ajan kuuluisimmista spektaakkeleista on Cecil B. DeMillen Kymmenet käskyt.

DeMille oli yksi Hollywoodin perustajajäsenistä, todellinen suurohjaaja, joka liikkui vaivatta genrestä toiseen ja joka teki elokuvia ennen kaikkea yleisölle. Vaikka hänen filmografiastaan löytyy niin eroottista komediaa, seikkailuelokuvaa kuin westerniäkin, muistetaan hänet nykypäivänä ennen kaikkea raamatullisista spektaakkeleista, joiden suuri mestari hän oli.

Kymmenet käskyt on Griffithin Suvaitsemattomuuden inspiroima teos, joka koostuu kahdesta tarinasta. Prologi sijoittuu muinaiseen Egyptiin, jossa Israelin kansa elää faarao Ramsesin ikeen alla. Jumala näkee kansansa kärsimyksen ja lähettää Mooseksen johdattamaan heidät luvattuun maahan. Tarina päättyy Siinain vuorelle, jossa Mooses saa julistettavakseen Jumalan kymmenen käskyä. Nähdessään kansansa palvovan kultaista vasikkaa, hän tuhoaa käskytaulut.

Varsinainen tarina sijoittuu ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen Amerikkaan. Se kertoo kahdesta veljeksestä, jotka asuvat uskonnollisen äitinsä hoteissa. Toinen heistä, John, on hyvätahtoinen puuseppä, jonka elämän peruspilarina toimii Raamattu ja varsinkin kymmenen käskyä. Dan taasen on ateisti, joka kieltää raamatun opetukset. Eräänä päivänä hän lähtee tyttöystävänsä kanssa kotoa ilmoittaen saaneensa tarpeeksi raamatullisesta hölynpölystä. Hän uhoaa tulevansa rikkaaksi ja kuuluisaksi ja rikkoa kaikkia käskyjä osoittaakseen niiden turhuuden.

Toisin kuin vuoden 1956 kuuluisa uusintaversio, tässä elokuvassa ei paneuduta Mooseksen elämään laajemmin, ainoastaan hänen tekoihinsa. Vaikka pääpaino on nykyaikaistarinassa, ei tätä elokuvaa muistettaisi ilman kuuluisaa prologia. Eikä ihme, sen aikaansa edellä olleet erikoistehosteet ovat edelleenkin näyttäviä ja varsinkin Punaisen meren jakautuminen sekä Mooseksen ja Jumalan kohtaaminen Siinain vuorella ovat edelleenkin vaikuttavia. Moisilla kohtauksilla DeMille varmisti elokuvansa kuolemattomuuden.

Nykyaikaistarina löytää kaikupohjaa ensisijaisesti uskonnollisista piireistä. Se on moraalinen saarna, jonka tarkoituksena on osoittaa, millaiseksi maailma on mennyt ihmisten unohtaessa pyhän kirjan opetukset. Vaikka kokonaisuus onkin prologia vahvempi, paistaa tästä selvästi läpi laskelmointi ja jopa lapsellisuus DeMillen paasatessa Raamatun oppeja kuin Mooses konsanaan. Laskelmointi kannatti, sillä elokuva oli maailmanmenestys, joka tuotti siihen sijoitetut rahat moninkertaisesti takaisin.

Kymmenet käskyt on mukiinmenevä elokuva, mutta ei missään nimessä DeMillen myöhempien raamattuspektaakkeleiden veroinen. Prologin jäykähköstä toteutuksesta ja nykyaikaistarinan paikoittaisista latteuksista huolimatta se on tutustumisen arvoinen teos, annos niin elokuvan kuin Hollywoodinkin kimaltelevaa historiaa.

teksti: © 2004 Kari Glödstaf