Uutta ohjaasukupolvea hakeva Ghibli palaa mestari Miyazakin vanhaan ideaan filmatisoida Mary Nortonin suosikkisatu. Muodollisesti Kätkijät on lähellä perustajakaksikon huippuja, mutta jostain sekaan on livahtanut annos äkläkkää Disney-siirappia.

Animaattorista nyt ohjaajaksi kohonnut Hiromasa Yonebayashi on uusin kokelas Ghibli-puikoissa, nuoremman Miyazakin ensiyritys Ursula Le Guinin teoksen kanssa ei ollut järin lupaava. Toistaiseksi vain äkillisesti kuollut Yoshifumi Kondo on onnistunut oppi-isiensä suurten jalkineiden täyttämisessä Sydämen kuiskauksella (1995).

Tarttuminen vuonna 1955 alkunsa saaneen Kätkijät-kirjasarjan elokuvaamiseen on luontevaa jatkoa pienimuotoiselle Ponyolle. Peukaloiset päähenkilöt ja rajattu tapahtumapaikka ovat lapsenmielen temmellyskentää. Animaatio onkin vahvoilla näkökulmahetkissä, joissa tavallisesta tehdään maagista mittakaavanmuutoksella.

Päähenkilö Arrietta on itsenäinen tyttö, tosin vaaksanmittainen. Ghiblin tuttua linjaa jatketaan Yonebayashin alaisuudessa hieman pakotetun oloisesti. Kiiltokuvamainen protagonisti typistyy muutamaan ominaisuuteen – innokkuus, rohkeus, kuuliaisuus. Hahmojen rooleissa ja reaktioissa on muutenkin tietyille animetyyleille ominaista söpöilevää kliseisyyttä.

Makean tylsähkö musiikkiraita (hovisäveltäjä Joe Hisaishin sijaan Cécile Corbel), tavanomainen dialogi ja ylikorostettu hyväntuulisuus vaivuttavat lempeään uneliaisuuteen. “Naapurin” sydänvaivaisen ihmispojan kanssa virittyvä ujo romanssi, aikuistumisen teema, kaipaisi rohkeampaa draamaa.

Luontokuvaus on rehevää. Vehreissä, syvänvihreissä vesivärinäkymissä ja rikkaissa kalvoasetelmissa vangitaan luonto sykähdyttävimmillään. Kätkijöiden (tytär, isä ja äiti) pieni koko ulottaa käsikirjoituksen sovittaneen Miyazakin elävää syleilevän animismin koppakuoriaisiin, lumpeenlehtiin, sadepisaroihin.

Mikrofysiikasta, kuten erityisen jäykästä tarranauhasta, verhoissa kiipeilyn vaivattomuudesta ja yhtenä pisarana kuppiin loiskahtavasta teestä irtoaa runsaasti iloa.

Blu-ray: Julkaisussa 1080p 1.85:1-laajakuva ja Suomen- sekä Japaninkieliset Dolby Digital 5.1 -ääniraidat. Tietoa lisämateriaalista ei saatavilla.

Teksti: © 2011 Aleksi Salonen

Elokuva nähtiin myös osana vuoden 2011 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalia.
Lue raportti »