Just Mercy

Just Mercy (2019)

  • 3

Marvel-starat vasaroivat oikeudenmukaisuuden repsottavaa vaakaa tasapainoon 80-luvun rasistisessa Alabamassa.

julkaistu 2020-02-05 / päivitetty 21.02. klo 13:01

KUVA 3

Jamie Foxx
Jamie Foxx 

KUVA 2

Jamie Foxx ja Michael B. Jordan
Jamie Foxx ja Michael B. Jordan 

KUVA 1

Michael B. Jordan ja Jamie Foxx
Michael B. Jordan ja Jamie Foxx 

Just Mercy

Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samoina. Läpi Yhdysvaltain historian varattomat vähemmistöt ovat saaneet tuta valkoisten vallanpitäjien asemaa ja omaisuutta laillisuuden lohduttavalla illuusiolla tekopyhästi turvaavan oikeusjärjestelmän korruption julmimmat seuraukset.

Vuonna 1776 itsenäistyneeltä tasavallalta kesti 89 vuotta lakkauttaa orjuus ja vielä toiset 99 vuotta ennen yhtäläisien kansalaisoikeuksien säätämistä, muttei rodullinen segregaatio silti mihinkään hävinnyt. Alempiarvoisina pidetyt afroamerikkalaiset kohtaavat yhä päivittäin niin ennakkoluuloisen tuomitsevaa sosioekonomista ja juridis-poliittista syrjintää kuin väkivaltaisia terrorilynkkauksiakin. Musta mies on syntymästään asti syyllinen, vailla toivoa valkoisen systeemin osoittamasta armosta tai oikeudenmukaisuudesta.

Equal Justice Initiative-järjestöä yli 30 vuotta johtanut sankarijuristi Bryan Stevenson tuntee USA:n tehottomana tursuavan vankeinhoidon järkyttävät nykytilastot varmasti paremmin kuin kukaan: telkien takana istuu 2,2 miljoonaa amerikkalaista, joista noin 2600 odottaa kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa, syyttömiä arviolta ainakin yksi yhdeksästä. Kyseenalaistava pikakatsaus oikeudenmukaisuusperiaatteiltaan sekä moraalisesti että älyllisesti epäonnistuneen yhteiskunnan rikosoikeudellisen "ihonväri tekee murhaajan"-retoriikan taakse saa kontekstissaan arvostamaan Just Mercyn mimeettisen lakidraaman tärkeää tositarinaa sosiaalisen tasa-arvon ajatukselle syvästi omistautuneen asianajaja-aktivistin poikkeuksellisesta empatiasta ja rohkeudesta.

Kuumana kesäkuisena iltana 1987 metsuri Walter McMillian (Jamie Foxx) ajaa kuitupuun korjuusta kotiin Monroevillen pikkukaupungissa Alabamassa, kun passissa päivystävä poliisipartio pysäyttää ja pidättää viattoman perheenisän pääepäiltynä 18-vuotiaan valkoisen tytön Ronda Morrisonin brutaalista ampumasurmasta edellismarraskuussa. Puolentoista päivän lumeoikeudenkäynnin päätteeksi tuomari vieläpä jyrää huumeaddiktin epäluotettavan todistukseen nojaten yhtä lukuun ottamatta valkoisen valamiehistön suosituksen elinkautisesta vankeusrangaistuksesta ja lähettää Johnny D:n kuolemanselliin odottamaan teloitusta sähkötuolissa.

McMillianin väärään paikkaan väärään aikaan osunut onneton sielu on traaginen esimerkki surkeasta piruparasta, joka tarjoaa rakastetun yhteisön jäsenen ja pidetyn pesulatyöntekijän selvittämättömästä menetyksestä raivostuneelle, totuudelle selkänsä kääntäneelle väkijoukolle kätevän syntipukin, sulkeuman ja siten rauhan. Valitukset kaikuvat kuuroille korville, kunnes Harvardin eliittiyliopistosta vastavalmistunut ja pohjoisen rahakkaat toimeksiannot torjunut Stevenson (Michael B. Jordan) saapuu suorastaan sädekehä päänsä päällä horjuttamaan Jim Crow'n jälkeisen syvän etelän kyynpesän järjestystä.

Kuinka idealistinen neofyytti Delawaresta kykenisi liikuttamaan vuoria, kun ummet ja lammet lupailleet edeltäjätkin epäonnistuivat? Skeptisen alkukankeuden ymmärtää, mutta mentaaliset muurit murtuvat, kun McMillian tajuaa määrätietoisen Stevensonin olevan tosissaan. Ulkopuolinen pelastaja ei kavahda paikallisten pommiuhkauksia, sheriffin "rutiiniratsioita" tai edes häpäisevää, nöyryyttävää ja täysin tarpeetonta riisuuntumista ruumiintarkastusta varten.

Kipakan uskottunsa ja esteitä raivaavan yksinhuoltaja-assistenttinsa Eva Ansleyn (Brie Larson) kanssa Stevenson kahlaa ympyröiden ja alleviivaten läpi loputtomia paperipinoja ja nahkakantisia lakikirjoja; kiertää koputtamassa ovelta ovelle; istuu seurakuntalaisten illallispöytään; ystävystyy. Stevensoniin todella henkilöityy Albert Einsteinin nerokas sitaatti: "Totuuden pahin vihollinen on järjetön usko auktoriteetteihin."

Korventavan ironian kehä kiertyy yhä uudelleen Monroevillen rikkaan valkoisen asujaimiston asenteelliseen sokeuteen, kyvyttömyyteen havaita harjoittamaansa arkipäivän rasisimia niin instituutioina kuin yksilöinä. Kiinnostavasti elokuva viittaa monet kerrat genren mittatikkuna käytettyyn Harper Leen Pulitzer-palkittuun vuoden 1960 klassikkoromaaniin Kuin surmaisi satakielen, jonka unohtumattoman ikonisessa filmisovituksessa vuodelta 1962 Gregory Peck tulkitsee intohimoista oikeuden puolustajaa, kunnioitettua asianajaja Atticus Finchiä.

Stevensonin jaloa tehtävää vaikeuttavat ja vastustavat kaupunkilaiset esittelevät moitteettoman myötätuntoiselle ristiretkeläiselle ylpeinä USA:n koulujen lukulistoilla keikkuvan Leen museoitua perintöä, vaikka ovat samaan aikaan valmiita kahlitsemaan mustat naapurinsa heppoisin perustein ja ilman oikeusapua vankikoppiin, valvottuun pakkotyöhön ja jatkuvaan pelkoon yhden poikkipuolisen sanan tai teon päässä uhkaavasta pamputuksesta. Hetki ennen kiinniottoaan McMillian tähyää mietiskellen sinitaivasta, koittavaa kärsimystä lievittävää seesteistä tilkkua, johon ohjaaja Destin Daniel Cretton palaa pitkin elokuvaa muistutuksena itsestäänselvyyksinä otetuista elämän perusasioista.

Just Mercyn eettinen analyysi ei paljasta mitään mullistavaa ihmisyyden ääripäistä, kuolemanrangaistuksen mielettömyydestä, älyn ja tunteen erottamisen epäinhimillistävästä sekä tyhmentävästä vaikutuksesta tai kiihkolauman disinformaatiohalukkuudesta, mikä ei olisi jo nyyhkyttänyt ja kuohuttanut räjähdysaltista kansakuntaa sellaisissa elokuvissa kuin Mississippi palaa (1988), Mies nimeltä Paris Trout (1991), On aika tappaa (1996), Vihreä maili (1999), 13. lisäys (2016) ja If Beale Street Could Talk (2018). Rasismi on yksi keskeisimmistä hyvän elämän esteistä ja yhteiskunnallisena ongelmana ratkottavissa ponnekkaalla politiikalla, avoimesti ja rehellisesti keskustellen afrikkalaisen holokaustin levottomuutta aiheuttavasta aaveesta.

Kyynisemmät kriitikot kutsuisivat Just Mercyn intiimiä yksilökertomusta pahanolon raskaista teemalohkareista alkuvuoden tyypilliseksi Oscar-tyrkyksi, jossa tähtinäyttelijät kannattelevat karismallaan oikeussalipuheen korneja argumentteja totuuden vääristelyn tuhoisuudesta. Eikä päähenkilöidensä käsittämättömän kärsivällisyyden sekä sietämättömän tyyneyden jakava elokuva Crettonin ja Larsonin Short Term 12-mestariteosta tavoita, vaikka kivuliasta ja koskettavaa Lasilinnaa ylen hypäten yhtenäisempi onkin.

Just Mercy asettaa mustat korvattavina vasten mahdottomia ihanteita, ihmisoikeuksia vitsinä vieroksuvaa ja vähättelevää valkoista standardia, mutta suhtautuu kliinisten kauhujen vankivaraston risaisiin sekä rosoisiin kuitenkin ihmisinä. On lopulta pienestä kiinni, kummalta puolen ristikkoa katsoo.

Yhdysvalloissa joka kolmas musta vauva päätyy elinkaarensa varrella vankilaan, ja afroamerikkalaisille määrätään yksitoista kertaa todennäköisemmin kuolemanrangaistus kuin valkoisille. Vaikea sitä on olla ottamatta henkilökohtaisesti.

Teksti: 2020 Samu Oksanen

Seuraa meitä

PINNALLA

Charlize Theron, Nicole Kidman ja Margot Robbie

Bombshell - hiljaisuuden rikkojat

| 18.02.

Theron, Kidman ja Robbie sytyttävät MeToo-tulilangan dokudraamassa Fox Newsin ahdisteluskandaalista.

Lue lisää »
Krista Kosonen ja Pekka Strang

Koirat eivät käytä housuja

| 24.11.

Kosonen ja Strang vakuuttavat täysillä viiden tähden tummassa BDSM-romanssissa surusta ja suloisesta kivusta.

Lue lisää »
Taika Waititi, Roman Griffin Davis ja Sam Rockwell

Jojo Rabbit

| 15.01.

Optimistisen ihmisyyden natsisatiiri humoristisen hirveästä sankaripalvonnasta nauraa johtajaveitikan valheiden läpi.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Saara Pakkasvirta, Leena Uotila ja Seela Sella

Teräsleidit

| 05.01.

Väsyneen vanhuuden kahleet katkeavat tien päällä, kun näyttelijälegendat saavat viinaa, vientiä ja vastauksia.

Lue lisää »
Taika Waititi, Roman Griffin Davis ja Sam Rockwell

Jojo Rabbit

| 15.01.

Optimistisen ihmisyyden natsisatiiri humoristisen hirveästä sankaripalvonnasta nauraa johtajaveitikan valheiden läpi.

Lue lisää »
Michael B. Jordan ja Jamie Foxx

Just Mercy

| 05.02.

Marvel-starat vasaroivat oikeudenmukaisuuden repsottavaa vaakaa tasapainoon 80-luvun rasistisessa Alabamassa.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2020
ISSN 1798-7202