Hypervisualisti Tarsem vakuutti The Fallilla. Kreikkalaismytologiaa lainaava raaka ja mahtipontinen Immortals palauttaa mieleen kuitenkin vain pinnallisen esikoisen sekä Zack Snyderin ja 300:n. Ihmiskohtalot ovat etäisiä kuin fantasian loputtomat kivilinnat.

Kertomus on ajasta jolloin jumalat liikkuivat ihmisten keskuudessa, yleensä valepuvussa. Puolijumala Hyperion (Mickey Rourke) armeijoineen valtaa maita, tavoitteena ylivalta kaikkeudesta. Vanhuksena esiintyvä Zeus (John Hurt ja Luke Evans) taas koulii köyhästä sepästä (kelvollinen muskelimies Henry Cavill) vastavoiman barbaarille.

Alussa luodaan voimakas paikan tuntu ja siten merkitys päähenkilön kotikylälle, eikä kerronnan kliseisyyskään ole vielä ylitsekäymätöntä. Ulkoa on saapumassa uhka, nihilistinen teurastaja, jonka Rourke itseironisesti hahmottelee sopivan irvokkaaksi. Tällaisten jännitteisten, lähes pysähtyneiden tunnelmakuvien luomiseen Tarsemilla on näkemystä.

Kolmiulotteisuuskin sopii ohjaajalle hyvin. Thorin tapaan käytetään runsaasti lapsuuden Viewmaster-estetiikan superlaajakuvia, jotka realismin sijaan pyrkivät hämmästyttämään. Ruumiillisuuden ohella eeppinen massiviisuus on osoittautunut 3D:n vahvuudeksi.

Immortals on teknisesti – ja vain teknisesti – erinomainen. Etenkin visuaalisessa selkeydessä eli syy-seurassuhteiden ja tilan kunnioittamisessa on klassista taidokkuutta. Kolmanneksen budjetilla se peittoaa helposti Michael Bayn Transformersit silkassa skopofilisessa yltäkylläisyydessä.

Päähenkilöiden vetoavuus, dialogi ja juonenkuljetus eivät sen sijaan juuri erotu nykyelokuvan kauhukakakaran jätteestä. Hyve-eettiset hokemat rohkeudesta ja oikeamielisyydestä on kapaloitu kertakäyttöiseen muovimytologiaan, tärkeä on vain yksi: hitaasti räjähtävien päiden hyve.

Blu-ray: Julkaisussa 1080p 1.78:1 -laajakuva ja DTS 5.1 -ääni. Ekstroina poistettuja kohtauksia ja esittelypätkät No myth sekä Putting it all together.

Teksti: © 2011 Aleksi Salonen