Paikallisen elokuvateatterin edustalle oli varhaisessa vaiheessa kerääntynyt nuoria teinejä, tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Satunnaisesti näkyi myös parikymppisiä. Yleinen puheen sorinaa jatkui, kun salin ovi avattiin ja yleisö päästettiin sisään. Kumma kyllä koko sali hiljeni samanaikaisesti, kun valkokankaalle muodostui alkutekstit. Jotain garbagetapaista grungea alkoi soimaan kaijuttimista ja samalla eteeni ilmestyi isoteksti: Fucking Åmål. Selkeä teini elokuva!

Päähenkilöiksi on muokattu kaksi 16 vuotiasta tyttöä, jotka asuvat pienessä pikku kaupugissa, Åmållissa. Agnes (Rebecca Liljeberg, 14) on muuttanut kaupunkiin kaksi vuotta sitten, mutta ei ole vieläkään saanut kavereita. Elin (Alexranda Dahlström, 18) taas kantaa huoranmainetta ja samalla haaveilee urasta mallina. Sattumien kautta nuoret naiset tapaavat toisensa ja sattumalta he myös kiinnostuvat toisistaan.

Agnes tietää jo olevansa lesbo ja siksipäs koulussa häntä aletaan pilkkaamaan. Elinillä on selkeästi tyypillinen epävarmuus itsestään ja siksipäs hän vaihteleekin tyttöystäviään ja poikaystäviään. Elin joutuu peittelemään kiinnostuksensa Agnesiin ja jääkiekkoilija Johanin (Mathias Rust) kiinnostuukin Elinistä. Epävarmat tytöt saavat kuitenkin loppujen lopuksi paljastettua itsensä muille aika repäisevällä tavalla.

Åmålin todellisesta sijainnista en tiedä, mutta yhtä hyvin se olisi voinut olla joku Vitun Lohja. Kaikki juonessa on tyypillistä, realistista, mahdollista ja nykypäivää. Lesboutta ei kuitenkaan todellisuudessakaan hyväksytä vieläkään nuorten eikä aikuisten piireissä, mutta parempaan päin ollaan menossa. Ja siksipä Fucking Åmål (1998 Ruotsi, Tanska) on uudenlainen nuortenelokuva, joka ei kuitenkaan tunnu liian hätkähdyttävältä taikka uudelta. Juttu ei mene myöskään liian teiniksi. Ihmetyttää se miksi tai miten nämä amatöörinäyttelijät osaavat olla niin itseään. Ei ainakaan ammu mitenkään yli.

Suomenhan tämä elokuva olisi pitänyt tehdä eikä Ruotsin.

teksti: © 1999 Raimo Miettinen