Elokuu on Rookie -projektin tuotos, jonka sinänsä kunnioitettava pyrkimys on antaa mahdollisuuksia nuorille elokuvantekijöille.

Tällä kertaa käsi ojennettiin nuorelle Oskari Sipolalle, joka teki Elokuun opinnäytetyökseen Taideteolliseen korkeakouluun. Hän toimi elokuvan käsikirjoittajana ja ohjaajana. Opinnäytetyöksi Elokuu onkin poikkeuksellisen onnistunut, ja Sipola saanee työstään erinomaisen arvosanan, mutta elokuvateattereihin laajasti levitettäväksi elokuvaksi Elokuu tuntuu silti liian amatöörimäiseltä tehdäkseen vaikutusta.

Tarinan päähenkilö, Aku (Eppu Pastinen), on nuori ja tunnollinen ylioppilas, joka tutustuu juhannusta juhliessaan sattumalta villiin ja menevään Juliin (Lina Turkama). Aku ihastuu ja päätyy tarjoamaan Julille kyytiä Itä-Suomeen. Pikaiseksi tarkoitettu sunnuntaimatka venähtää koko kesän mittaiseksi, kun yksi suunnittelematon mutka seuraa aina toista. Taakse jää tyttöystävä, kesätyö, vanhempien odotukset ja kaikki muukin. Elokuun tullen täytyy kuitenkin tehdä päätöksiä.

Kysymyksessä on siis maagista nuoruuden kesää kuvaava road movie. Teemat ovat itsestään selviä: vapaus, rakkaus ja toivo, mutta myös ahdistus ja epävarmuus. Sipola halusi omien sanojensa mukaan kuvata oikeaa elämää, ja on myönnettävä, että siinä hän on onnistunut parhaiten. Kuvat ovat toisinaan tarpeeksi tuttuja herättääkseen vähän vanhemmassakin katsojassa tiettyä nostalgiaa.

Kaikkea muuta elokuvassa leimaa amatöörimäisyys. Käsikirjoitus tuntuu liian yksinkertaiselta ja hetkittäin epäloogiselta, kerronta on ankaraa rautalangan vääntöä, josta ei hienovaraisuutta löydy ja henkilöhahmot ovat kliseitä. Vuoden 2000 hitti, Levottomat, on selkeästi katsottu huolella, elokuvien visuaalisuudessa ja musiikkivideomaisessa kerronnassa on paljon yhteistä. Elokuu ei kuitenkaan laadullisesti pääse lähellekään Levottomia, ei temaattisesti, eikä teknisesti. Kysymyksessä on pintaraapaisu. Kuvaaja Joonas Pulkkanen tuntuu olevan ainoa, jonka työtä ei tee mieli kritisoida.

Elokuvan logiikkaakin voi ihmetellä: miksi fiksuksi kuvatun Akun rakkaus Julia kohtaan syvenee, vaikka neito kohtelee nuorta miestä huonosti, valehtelee, käyttää hyväksi, vähättelee ja käyttäytyy muutenkin idioottimaisesti? Vastaavia kysymyksiä nousee useita, mutta yksi esimerkki riittänee.

Osaselitys saattaa löytyä myös näyttelijäsuorituksista, jotka ovat elokuvan näkyvin ongelma. Eppu Pastinen tuntuu harvinaisen kankealta pääosassa, ja Lina Turkama – jolla ei ole aiempaa näyttelijäkokemusta – näyttelee ulkokohtaisesti ja kylmästi. Syy ei kuitenkaan ole kokonaan nuorissa näyttelijöissä. Kun dialogi on suurimmaksi osaksi heikkoa, kokemattomat näyttelijät ovat pulassa.

Tällaista aloittelevien nuorten elokuvaa ei ole miellyttävää moittia, mutta rakentava kritiikki on tekijöidenkin etu. Kuten Rookie –projektissa muistutetaan, virheitä saa tehdä, mutta niistä pitää oppia. On varmaa, että näistäkin tulevista elokuva-ammattilaisista kuullaan vielä paljon, toivottavasti hyvää.

Teksti: © 2011 Antti Honkala