Drive

Drive (2011)

| Blu-ray
  • 5

Hyperesteettinen genre-elokuva näyttää sametilta ja viiltää kuin partaveitsi.

julkaistu 2012-02-10 / päivitetty 24.05. klo 17:05

KUVA 4

Ryan Gosling
Ryan Gosling 

KUVA 3

Carey Mulligan ja Ryan Gosling
Carey Mulligan ja Ryan Gosling 

KUVA 2

Ryan Gosling ja Carey Mulligan
Ryan Gosling ja Carey Mulligan 

KUVA 1

Ryan Gosling
Ryan Gosling 

Drive

Ohjaus Nicholas Winding Refn
Näyttelijät Ryan Gosling, Carey Mulligan, Albert Brooks, Oscar Isaac
Maa Yhdysvallat
Pituus 102 min
Ikäraja 18 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©
  • Kuva 5
  • Ääni 5
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

Blu-ray

Drive poster

Drive on Nicholas Winding Refnille ja Ryan Goslingille suuren luokan läpimurto. Hyperesteettinen genre-elokuva näyttää sametilta ja viiltää kuin partaveitsi.

Gosling on päivin mekaanikko ja stunt-kuski, öisin pakoauton kujettaja maksaville. Prologi on klassinen: mies työssään, olemassa taidon ja tekojensa kautta. Ajamisen taiteen ehdoton hallinta on jotain moraalin ulkopuolista, itsessään täydellistä.

Ajaja tutustuu nuoreen naiseen (Carey Mulligan), jolla on poika vankilassa istuvan pikkurikollisen (Oscar Isaac) kanssa. Pari rakastuu, mies vapautuu, tuo tuliaisina vaikeuksia vankilasta. Ajaja auttaa pelastaakseen naisen ja lapsen, seuraa väkivaltaa.

Refn tunnetaan rauhattomasta ja kylmän väkivaltaisesta Pusher-trilogiasta. Hollywood-debyytti Fear X ja tuorein Valhalla Rising kehittelivät seesteistä, mutta yhtä lailla julmuuksien puhkomaa kerrontaa. Takaisin pinnalle nostanut Bronson viimeistään paljasti esteetikon.

Drive tuntuu synteesiltä: pettämättömän rullaavaan kuvalliseen tyyliin kerrottu L.A.-rikoskuvaus ei kaunistele väkivaltaa tai sen käyttäjiä, päähenkilöt ovat maailmansa ulkopuolisia ja myyttisen selväpiirteisiä. Kohtaloissa on fatalismia, lopputulema on kirjattu jo ensikohtaamisiin.

Uutta on kuitenkin ironisesti tyylittelevä pehmeä elektroraita ja herkkä, orastava rakkaustarina, jolle musiikilla ja viipyilevillä kuvilla luodaan pyhiä vivahteita. Ohjaajan feminiiniseksi kutsuma elementti lieventää tuttua ankaraa sävyä. Refnin miellyttävin teos on kaukana kylmiltä tanskalaiskaduilta, raaimmillaankin.

Kohtauksista merkillepantavin on yhden hissimatkan aikana sattuva nyrjähdys hellyydestä raakuuteen. Sivuhahmojen peitelty kireys ja hetkin hyökkäävä ääniraita vihjaavat tulevasta, mutta Goslingin metamorfoosi on silti hätkähdyttävä. Liminaaliseen tilaan sijoittuvassa kohtauksessa päähenkilö heittää jäähyväiset toivolle ja vaihtaa ne tappamisen logiikkaan.

Kuvakerronnalla imua aikaansaadaan hitain kamera-ajoin, zoomein ja ristihäivytyksin. Veteraani Newton Thomas Sigelin kamera on lähes jatkuvasti pienessä liikkeessä, usein päähenkilöitään kohti. Ääni- ja musiikkikoukkuja käytetään paljon, tarinankuljetus pidetään alati vahvasti öljyttynä.

Kyse on ennen muuta jännitteen luomisesta. Se tehdään niin täydellisesti, että vapautus on välttämättä pettymys. Ron Perlmanin kaoottisen gansterimulkun tappo on juonellisesti tarpeellinen, eikä itse kohtauksesta ole helppoa löytää vikaa. Vaikutelma on yhtä kaikki antiklimaattinen. Viime tahtinsa rikosdraama jaksaa estetiikkansa voimin.

Goslingin huippusuoritus pohjaa huomattavalla tyylitajulla käytettyihin mikroeleisiin: pidätelty hymy, kiristyvä leukalinja, mykiksi jäykistyvät kasvonlihakset. Vaikka myyttinen, on hahmolla myös ihmisen piirteitä. Gosling on jo aiemmin todistanut poikkeuksellisen lahjakkuutensa. Drive tukeutuu voimalla näyttelijän kasvoihin, joiden ekspressiivisyys – vaikkakin erilainen – kilpailee vaikka Juliette Binochen kanssa.

Mulliganin pienessä tilassa tekemässä suorituksessa on tarvittavaa lempeää ja yksilöllistä presenssiä, joka nostaa protagonistin uhkapelin panokset korkeiksi. Kuten Goslingin, nojaa Albert Brooksinkin tärkeä rooli ääneen; loppuun huudettu raspikurkku kuuluu kuoleman virkamiehelle. Pienellä budjetilla kuvattu Drive nousee ja kaatuisi näyttelijöidensä mukana.

Alkuperäinen kaahailu Bullit (1968), sisällöttömään vivahtavan minimalistinen Keikkakuski (1978) sekä Michael Mannin näyttävä ja machohuuruinen Suurkaupungin hait (1982) ovat enemmän kuin “mies, nainen ja rikollisuus” -kolmiodraaman innottaijia. Näiden hahmot ja kohtaukset uusiintuvat Drivessa, mutta alkuperäisiin nähden ylivertaisella tyylillä.

Teksti: © 2011 Aleksi Salonen

Elokuva nähtiin myös osana vuoden 2011 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalia.
Lue raportti »

Blu-ray: FS Filmin julkaisussa täydellinen 1080p 2.40:1 teräväpiirtokuva, ja syvä DTS-HD Master Audio ääniraita. Pettymyksen tuottaa kuitenkin lisämateriaalien puute.

Teksti: © 2012 Kreeta Korhola

Seuraa meitä

PINNALLA

007 No Time to Die

| 29.09.

Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.

Lue lisää »

Free Guy

| 10.08.

Kesän todellisessa yllättäjässä pelimies kyllästyy vähäpätöiseen sivurooliin.

Lue lisää »

Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia

| 21.09.

Sokea ja sosiaalisesti eristynyt cinefiili rullaa oman elämänsä kasarisankarina hakemaan höttöisen hattaran sijaan aitoa läheisyyttä.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

The Ice Road

| 26.08.

Vaikka jää pettää rekkakuski-Neesonin rutiininomaisen toimintatrillerin alta, vihainen harmaakarhu ei osoita hiipumisen merkkejä.

Lue lisää »

Ole niin kiltti, älä rakasta häntä

| 03.09.

Säädyllisen siirappisessa murhenäytelmässä toimittaja löytää kiihkeästä romanssista kertovan kirjeen ja rakastuu.

Lue lisää »

Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia

| 21.09.

Sokea ja sosiaalisesti eristynyt cinefiili rullaa oman elämänsä kasarisankarina hakemaan höttöisen hattaran sijaan aitoa läheisyyttä.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

Luetuimmat – 12KK

Caleb Landry Jones ja Henry Hughes

The Outpost Lue arvio »

Gerard Butler

Greenland Lue arvio »

Russell Crowe

Rattiraivo Lue arvio »

Gugu Mbatha-Raw ja Gemma Arterton

Kesämaa Lue arvio »

Devin France

Wendy Lue arvio »

Inja Zalta, Emilia Ares ja Ronen Rubinstein

Follow Me Lue arvio »

Josephine Langford ja Hero Fiennes Tiffin

After We Collided Lue arvio »

Ellen Hollman

Army of One Lue arvio »

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2021
ISSN 1798-7202