Don't Come Knocking

Don't Come Knocking (2005)

Wim Wendersin Don’t Come Knocking kertoo suositusta näyttelijästä Howard Spencestä (Shepard), joka ottaa hatkat kuvauspaikalta.

julkaistu 2006-03-05 / päivitetty 17.05. klo 09:09

KUVA 2

Don't Come Knocking
Don't Come Knocking 

KUVA 1

Don't Come Knocking
Don't Come Knocking 

Don't Come Knocking

Ohjaus Wim Wenders
Näyttelijät Sam Shepard, Jessica Lange, Tim Roth, Gabriel Mann, Fairuza Balk, Sarah Polley
Maa Ranska / Saksa / Yhdysvallat
Pituus 122 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2005 EuroArts Medien AG, Filmförderung Hamburg, HanWay Films, Medienboard Berlin-Brandenburg, Network Movie Film-und Fernsehproduktion, Recorded Picture Company, Reverse Angle International, Reverse Angle Pictures GmbH, Road Movies Filmproduktion ja art

Sight & Sound –lehti kirjoitti vuoden 2005 keväällä Wim Wendersistä ja hänen liioitellusta statuksestaan elokuvamaailmassa. Wenders todellakin on hieman turhalla jalustalla, sillä hänen kenties parhaat elokuvansa ovat 1970- ja 80 –luvulta. Hän ei ole tehnyt todella merkittäviä elokuvia pitkään aikaan ja silti hänessä on hyvän ohjaajan leima. Uusimmassaan hän palaa Sam Shepardin kanssa Paris, Texas –elokuvan tunnelmiin. Luvassa on siis kaihoa nostalgiaa ja vähäeleistä westerniä.

Don’t Come Knocking (2005 Yhdysvallat, Saksa, Ranska) kertoo suositusta näyttelijästä Howard Spencestä (Shepard), joka ottaa hatkat kuvauspaikalta. Rettelöitsevä ja jupotteleva Spence ottaa asiakseen vierailla äitinsa luona, jossa hän saa kuulla että hänellä on poika. Studion hengitys (Roth, Pulp Fiction) niskassaan hän jatkaa pakomatkaansa Montanaan tapaamaan poikaansa. Poika ja hänen äitinsä (Jessica Lange) eivät kumpikaan kuitenkaan suhtaudu vierailuun samalla tyyneydellä.

Elokuvalla ohjaaja Wenders (Berliinin taivaan alla, Amerikkalainen ystävä) ja käsikirjoittaja, näyttelijä Shepard palaavat 21 vuoden takaisiin maisemiin ja elvyttävät Paris, Texasin tunnelmat uudelleen. Don’t Come Knocking avautuu hiljalleen hienona variaationa western–genrestä, jonka keskellä on täysin eksyksissä oleva mies, samoin kuin Paris, Texasissa.

Don’t Come Knocking on hieno lajityypilleen uskollinen, moderniin elämään sijoitettu western, jossa kuitenkin ovat kaikki genren peruspiirteet – kasinot, intiaanit ja avarat aavikkomaisemat. Maisemia komppaa T-Bone Burnettin musiikki, jossa on haettu hieman samoja haikeita sävyjä kuin mitä Ry Cooderilla oli hänen Paris, Texas –musiikissaan.

Tyyli ja toteutus ovat omiaan ja mielenkiintoakin elokuvasta löytyy, mutta lopussa kaipasi lisää. Elokuva ei pidä erityisempää kiirettä kerronnansa suhteen, muttei se myöskään tuo asiaansa raivokkaasti esiin. Lopputulos on tasavahvaa, joka ei loukkaa ketään.

teksti: © 2006 Otto Kylmälä

Seuraa meitä

PINNALLA

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

Seuraa meitä

Seuraa Filmgoeria Facebookissa
Seuraa Filmgoeria Twitterissä
Tilaa Filmgoerin sisältö RSS-syötteenä
Tsekkaa myös toimituksen leikekirja
Filmgoer Youtubessa

PARASTA JUURI NYT


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Antti Honkala

VASTAAVA TOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Jouko Luhtala, Kreeta Korhola, Marjo Naumi, Marko Pekkanen, Tuija Pyhäranta, Jussi Toivola

SEURAA MEITÄ

Filmgoer RY 1999–2014
ISSN 1798-7202