Cimarron

Cimarron (1931)

  • 3

Cimarron on eeppinen, paikoin puuduttava kertomus sivistyksen saapumisesta rajaseudulle.

Kari Glödstaf
julkaistu 2009-01-05 / päivitetty 08.10. klo 09:09

KUVA 4

Osage vuonna 1929
Osage vuonna 1929 

KUVA 3

Perhe jälleen koossa
Perhe jälleen koossa 

KUVA 2

Richard Dix ja Irene Dunne
Richard Dix ja Irene Dunne 

KUVA 1

Oklahoman ryntäys
Oklahoman ryntäys 

Cimarron

Ohjaus Wesley Ruggles
Näyttelijät Richard Dix, Irene Dunne, Estelle Taylor, Nance O’Neil
Maa Yhdysvallat
Pituus 123 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 1931 RKO Radio Pictures

Moni tuntuu luulevan, että Clint Eastwoodin hieno lännenelokuvan joutsenlaulu, vuonna 1992 valmistunut Armoton on ensimmäinen parhaan elokuvan Oscar-palkinnolla palkittu western. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kuusi vuosikymmentä aikaisemmin samaan saavutukseen ylsi nykyään jo suhteellisen unohdettu Cimarron (1931), Edna Ferberin samannimiseen romaaniin perustuva eeppinen kertomus siitä, kuinka sivistys saapui rajaseudulle.

Cimarron käsittelee laajaa aihettaan Cravatin perheen kautta. Perheen pää, seikkailijahenkinen Yancey Cravat (Richard Dix) epäonnistuu aikeissaan hankkia haluamansa maapala kuuluisassa Oklahoman ryntäyksessä, joten hän siirtyy sanomalehtimieheksi Osageen, Wichitaan. Mukanaan hänellä on perheensä sekä nuori palvelijansa Isaiah (Eugene Jackson). Yancey Cravatista tulee nopeasti Osagen merkkihenkilö, jolta hoituvat sanomalehtityön lisäksi niin lain valvonta, oikeusasiat kuin rovastinkin tehtävät. Mutta miehen mieli halajaa seikkailuihin ja sillä aikaa kun hän on poissa, siirtyvät perheen asiat vaimon (Irene Dunne) harteille.

Yli seitsemänkymmentä elokuvaa urallaan ohjanneen Wesley Rugglesin kuuluisin teos on elokuva, jossa olisi potentiaalia nousta suurten amerikkalaisten teosten joukkoon. Suurella tuotantoryhmällä (tuhansia avustajia, satoja hevosia ja vankkureita, kymmenittäin kameramiehiä) luotu elokuva on erittäin näyttävä ja historiallisestikin uskottava ja sen aloituskohtaus, kuuluisa Oklahoman ryntäys (22.4.1889) vauhdikas ja ammattitaidolla toteutettu. Villin lännen aikakaudelle sijoittuva alkupuolisko on kaiken kaikkiaan viihdyttävä ja tässä vaiheessa tuntuu siltä, että Cimarron lukeutuu elokuvahistorian suurten unohdettujen joukkoon.

Elokuva ei onnistu kuitenkaan säilyttämään tasoaan, vaan meno muuttuu vähitellen puisevammaksi ja puuduttavammaksi. Siinä vaiheessa kun länsi on rauhoittunut ja teollistumisen aikakausi kolkuttaa ovelle, Rugglesin eväät loppuvat kesken. Elokuvasta katoaa intensiteetti ja katsojalta vähitellen mielenkiintokin. Yllättävää kyllä, hieman yli kahden tunnin kestostaan huolimatta elokuvan hahmot jäävät ohuiksi ja värittömiksi. Ainoastaan Yancey Cravatin hahmossa on jonkinlaista syvyyttä, muut tuntuvat olevan mukana vain täytteenä.

Richard Dix ehti tehdä pitkällä urallaan sata elokuvaa ja niistä suuren osan westernejä – mykkäkaudella Dixiä pidettiin jonkin sortin tähtenäkin. Tässä elokuvassa hänen suosionsa salaisuus ei kuitenkaan tule esille, sillä mies elehtii läpi elokuvan varsin teatraalisesti. Kaiken lisäksi hänen hahmostaan on tehty täydellisen särmätön, hyveellisen amerikkalaisen perikuva, jonka suusta pääsee b-luokan rakkauselokuviakin latteampia lausahduksia toinen toisensa jälkeen. Irene Dunne yrittää hänen vaimonaan parhaansa, mutta jää silti taka-alalle.

Yllättävintä Cimarronissa on sen rasistisuus. Mustalle palvelijapojalle nauretaan estottomasti ja intiaaneista puhutaan likaisina ja alhaisena roskaväkenä – Yancey Cravat yrittää luonnollisesti olla sivistyksen airut ja kohdella maanmiehiään tasavertaisesti, mutta usein tuloksetta. Nykypäivänä tällainen käsikirjoitus ei läpäisisi ainoatakaan seulaa, mutta 1930-luvun alussa tilanne oli toinen ja ani harva jos kukaan kiinnitti asiaan sen suurempaa huomiota.

Cimarron menestyi kriitikoiden papereissa, mutta epäonnistui lippuluukuilla aivan kuten Raoul Walshin hieno karavaanielokuva Onnen maata kohti (The Big Trail, 1930) vuotta aiemmin: aika ei ollut otollinen suurille lännentarinoille. Vaikka Cimarronissa onkin paljon heikkouksia, on se kiinnostava lisä Yhdysvaltojen historiaa käsittelevien Hollywood-elokuvien joukkoon John Fordin, Howard Hawksin ja Raoul Walshin teosten rinnalle. Anthony Mann ohjasi aiheesta uusintaversion vuonna 1960.

Teksti: © 2009 Kari Glödstaf

Seuraa meitä

PINNALLA

Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Saoirse Ronan

Kaksi kuningatarta

| 31.01.

Kaksi kuningatarta, yksi saari, sama viesti: pää poikki, faktoista viis! Robbie ja Ronan ylevöittävät tunkkaista periodidraamaa.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Saoirse Ronan ja Billy Howle

Rannalla

| DVD | 01.02.

Jo Pink Floyd sen tiesi: Ripustautuminen hiljaiseen epätoivoon on englantilainen tapa.

Lue lisää »
Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
John David Washington ja Adam Driver

BlacKKKlansman

| Blu-ray | 01.02.

Spike Leen Oscar-ehdokkaaksi nostettu musta komedia kommentoi rasistisen vihan nykytilaa.

Lue lisää »

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202