Kesän supersankarielokuvien sarjan Marvelin osalta päättää Captain America: The First Avenger. Näyttävän toimintaseikkailun mukaan pienestäkin miehestä voi tulla suuri sankari. Mikäli amerikkalainen patriotismi ja tähtilipun heilutus eivät aiheuta pahoja oireita, tarjoaa Kapteeni kelpo viihdettä.

Tarina sijoittuu Toisen maailmansodan aikaan. Newyorkilainen Steve Rogers (Chris Evans) on pieni ja hintelä patriootti, joka haluaa sotimaan natseja vastaan enemmän kuin mitään muuta. Kokonsa vuoksi häntä ei kuitenkaan huolita armeijaan.

Apuun tulee tohtori Erskine (Stanley Tucci), joka kykenee kehittämänsä superseerumin avulla muuttamaan Steven yli-inhimillisen vahvaksi ja kestäväksi. Supersotilasohjelma sai alkunsa natsi-Saksan puolella, mutta Erskine toi sen loikattuaan mukaansa Amerikkaan.

Pian kuvaan astuu luopioksi kääntyvä SS-upseeri Johann Schmidt alias Punakallo (Hugo Weaving), HYDRA-tutkimusosaston päällikkö. Schmidt etsii muinaisten jumalten kätkettyä voimaa voidakseen valloittaa maailman. Kiinnostavampi ensimmäinen puolisko keskittyy Kapteenin syntyhistoriaan, toinen konfliktiin Punakallon kanssa.

Ensimmäinen Kostaja on mallikasta toimintafantasiaa. Arkkityyppinen tarina epätyypillisestä sankarista ja mitalin kääntöpuolella olevasta vihollisesta antaa hyvät lähtökohdat jo sellaisenaan. Käsikirjoitus tarjoaa lisäksi sopivasti huumoria ja syventäviä hetkiä hahmojen välillä.

Osuva 1940-luvun ajankuva yhdistyy fantasiaelementteihin toimivasti ja runsaat tehosteet palvelevat juonta viemättä pääosaa. Toimintakohtaukset ovat staattisen kameran vuoksi huomattavasti selkeämpiä kuin useissa 2000-luvun toimintaelokuvissa. Kerrankin näkee mitä kohtauksissa tapahtuu. Toiminta on PG-13-ikärajan vuoksi totutun kliinistä.

Lähdemateriaalin runsaus tekee kokonaisuudesta kuitenkin ulkokohtaisen. Tämä on syntytarinoiden keskeinen ongelma: yhdessä elokuvassa on pystyttävä esittämään sankarin alkuperä ja kertomaan omillaan seisova tarina. Suurin osa sivuosista Punakalloa myöten jääkin karikatyyreiksi.

Joitakin teemoja jätetään käsittelemättä. Yhdysvaltain armeijan supersotilasohjelman paralleelit natsien arjalaisideologian kanssa ovat mielenkiintoisia. Molempien päämääränä on luoda täydellinen ihminen. Ulkonäöltään Kapteeni Amerikka sopii täydellisesti arjalaisihanteeseen.

Aihe on liian vaikea kotiyleisölleen ylipäänsä, mutta etenkin käsiteltäväksi blockbuster-leffan täyteenahdetussa ja keskivertoystävällisessä kontekstissa. Onneksi propagandasodankäynnin ulottuvuutta on edes raapaistu.

Elokuva on sivuosatähtien juhlaa. Tommy Lee Jones, Tucci ja eritoten Weaving ovat rooleissaan paikallaan. Evans jää karismaltaan heidän varjoonsa, mutta täyttää Kapteeni Amerikan saappaat hyvin.

Valitettavasti nähtävillä on taas kerran 3D-konversio, jonka ainut ansio on lipunhinnan nosto. Saliin kannattaa jäädä loppuun asti, sillä lopputekstien jälkeen nähdään ensi vuoden Kostajat-elokuvaa promotoiva kohtaus.

Teksti: © 2011 Niilo Korhonen