Kun The Blair Witch Project tuli yli vuosi sitten rytinällä elokuva-teattereihin ja ihmisten tietoisuuteen, oli ilmiselvää, että se saisi hyvin pian jatkoa, vaikka ei siihen annakaan kovin hyviä puitteita. Jälleen todistettiin vanha sääntö oikeaksi: jatko-osat ovat aina edeltäjiään huonompia (vaikka allekirjoittaneen mielestä jo ensimmäinen oli huono). Ilmeisesti ensimmäisen osan luojat Myrick ja Sánchez osasivat ennakoida tämän, sillä ohjaajana toimii tällä kertaa vähän kokenut Joe Berlinger (tv-sarja Homicide – Pelon Kadut). Kaksikko itse tyytyi tuottamaan elokuvan, joten rahan tuloa ei voinut taaskaan estää. Näin he voivat pestä kätensä tästä fiaskosta, mutta poimia itselleen sievoisen summan rahaa. Fiksuja miehiä.

Blair Witch 2 (Book of Shadows: Blair Witch 2, 2000 USA) lähtee liikkeelle siitä, mihin ensimmäinen osa jäi: kolme nuorta on kadonnut ja heidän video-taltiointinsa on löydetty. Tämä on luonut Burketsvillen kylästä varsinaisen turistikohteen, minne hartaat Blair Witch-uskovaiset vaeltavat. Tässä vaiheessa elokuva tyytyy palauttamaan katsojien mieleen edellisen osan tapahtumia ja tunnelmia ja tämä osuus toimiikin aika hyvin. Se pysyy hetken kiinnostavana. Sitten elokuva valitettavasti alkaa.

Nuori yrittäjä on keksinyt, että hän alkaa kuskaamaan kotikyläänsä Burkettsvilleen hurahtaneita Blair Witch -faneja, jotka maksavat rahaa päästäkseen surullisen kuuluisaan metsään. Hänen ensimmäiselle (ja ilmeisesti viimeiselle) retkelle hän on saanut neljä ihmistä: pariskunnan, jotka kirjoittavat kirjaa Blair Witchistä, wicca-noidan ja yhden “goottirokkarin”, jonka mielestä elokuva oli “just cool”. Pian he sukeltavat yhdessä metsään ja outoja asioita alkaa tapahtumaan heidän ympärillä. Palatessaan ihmisten ilmoille, he huomaavat, että jotain taisi tulla heidän mukanaan.

Enempää selittelyä elokuvan juoni ei tarvitse. Alkuperäinen Blair Witch tuntuu olevan hyvä tekosyy, kaukainen kiintopiste tälle elokuvalle, sillä yhteisiä seikkoja ei niillä juurikaan ole. Ensimmäisen osan tehokkuus tuntui perustuvan materiaalin realistisuuteen, ja koska tämän uuden tekemiseen on käytetty huomattavasti enemmän rahaa ei samaa tunnelmaa saada aikaiseksi.

Entäpä juoni ja käsikirjoitus? Surkea. Ei riitä, että elokuva on kaukana pelottavasta ja onnistuneesta kauhuelokuvasta, vaan se saa katsojan todennäköisesti nauramaan. Tunsin katsovani enemmänkin komediaa kuin kauhupätkää. Juoni on täynnä täysin naurettavia epäloogisuuksia (esim. kun eräs retkikunnan jäsenistä saa keskenmenon, hän palaa pikimmiten takaisin porukkaan sen sijaan, että lähtisi kotiin suremaan tai sairaalaan toipumaan!) ja siinä on noidan mentäviä aukkoja 10 minuutin välein (miten kivien alta löytyneet videonauhat voivat näyttää kuinka joku piilotti ne kiven alle? Mitähäh?).

Riittääkö? Ei todellakaan. Kaiken lisäksi näyttelijätyö on itsemurhan arvoista tavaraa. Yleensä elokuvista löytyy yksi tai kaksi huonoa suoristusta, mutta tällä kertaa kaikki ovat hukassa kuin eskimot Havajilla. Kerrassaan surkeaa. Täydellinen katastrofi.

Odotukset olivat siis monilla korkealla, mutta tulos oli yksi historian huonoimmista. Heti alussa elokuva uppoaa perinteisiin kliseisiin ja kierrätyksiin ja tuloksena on pelkkää surkeutta, sen joka muodossa. Onko Blair Witch 2 pelottavan realistinen ja tunnelmallinen? Ei. Onko se unen ja todellisuuden sekoittava kauhuelokuva? Ei. Onko se jatko-osan ja massahysterian arvoinen? Ei. Onko se mitään? Kyllä, se on todella huono elokuva.

Myytti kertoo, että Blairin noita köytettiin puuhun kiinni ja jätettiin kuolemaan. Kysyn vaan, miksi se EI KUOLLUT? Sen olisi pitänyt.

teksti: © 2001 Antti Honkala