Adèlen elämä: osat 1 ja 2 joutui julkaisunsa jälkeen pienen kohun keskelle, kun Cannesissa palkitut päätähdet Adele Exarchopoulos ja Léa Seydoux kritisoivat ohjaajaa diktaattorin elkeistä. Kultaisen Palmun itse vastaannottanut palkittu ohjaaja Abdellatif Kechiche meni tuon kuultuaan omassa haastattelussaan jo niin pitkälle, että toivoi ettei elokuvaa olisi lainkaan esitetty yleisölle.

Onneksi jäljesjättöistä sensuuria ei tapahtunut. Näyttelijätkin ovat jo pahoitelleet kärkeviä kommenttejaan.

Adelen elämä on tyystin poikkeuksellinen rakastumiskuvaus, joka ansaitsee palkintonsa ja katsojansa. Siinä pian täysi-ikäisen Adèlen (Adèle Exarchopoulos) elämä mullistuu rakastumisessa hieman vanhempaan taideopiskelijaan (Léa Seydoux).

Huumaavaa myrskyä todellistetaan pitkien seksikohtausten kautta, joissa näyttelijät ovat kaikilla tavoin aivan paljaina. Mutta ilman niitäkin, intiimisti, muun muassa lähes ilman maskeerausta viiden kuukauden ajan kuvattu draama kaappaa pakottavasti näiden nuorten naisten maailmaan, kuin muuta ei olemassa olisikaan. Kolmen tunnin kestoa ei huomaa.

Aina vain päätähtensä lapsekkaisiin, plastisiin piirteisiin tiukasti rajattu kamera syöksyy päätä pahkaa subjektiiviseen näkökulmaan. Exarchopoulos ja Seydoux tekevät vereslihaiset, kaiken antavat roolityöt, joiden intensiivisyys todella hakee vertaansa elokuvahistoriasta.

Teksti 2013: Aleksi Salonen