Vuoden alun teatteritarjonta tarjoaa runollista elämää, räjähtävää iloa ja kuristavaa korruptiota.

Matti Rätön kengännauhabudjetilla valmistunut tyyli-iloittelu lunastaa omakustanne-elokuvantekemisen lupauksia.

Elinvoimainen melodraama nauraa hetken huumassa – tai huumalle.

Rossellinin, Godardin, Rolling Stonesin ja sukupolvien kohtaamisen inspiroima psykoseksuaalinen draama herättelee nostalgiannälkää.

Pika-arviossa Son Of Saul, Anomalisa, Suburra ja Suffragette.

Yksityiskohtien tiukkaa linjaa noudattava Highsmith -sovitus uhmaa täydellisyyden rajoja.

Nälkäpeli-trilogian päätösosa jättää jälkeensä miellyttävän epävarman olon.

Mitä tapahtuu kun onnellinen ihminen alkaa vimmatusti etsiä onnen avaimia ammattilaisten opastuksella? Katsojaa se tuskin yllättää.

Takuutasainen perustyö ei ole kliimaksinsa veroinen kokonaisuus.

Eli Rothin kieroutunut kauhutulkinta on rehellisen itsetietoista B-elokuvaa.