Elokuva 54 kertoo klubista nimeltä Studio 54 tai vain pelkkä 54, joka oli 1970-1980 -lukujen kuumimpia bailaismestoja koko N.Y.:ssa. Paikalle hakeutuivat Nykin julkkikset ja muualta julkkiksia. Ryan Phillippen (Julmia aikeita) esittämä keskiverto kansalainen saa tilaisuuden päästä 54:n sisälle. Siellä poika saakin tutustua hiukan isompaan kokonaisuuteen mitä ulkopuolelta näyttää.

Studio 54 on aikansa mekka, jossa Phillippen esittämä Shane O’Shean on nyt. Poika saakin kroppansa ansiosta pestin baarimikoksi. Mike Myersin (mm. Austin Powers) esittämä lipevä ja homohtava klubin omistaja Steve Rubell (ei siis Ruben) pyytää Shanelta paidan pois ja sitten miestä tiskin taakse tarjoamaan drinkkejä ja huumetrippejä. Shane tutustuu niin pinnalliselta näyttävään yökerho elämään, jossa huumeet, seksi, tanssiminen, erityisesti julkinen esiintyminen ovat osaa. Shane saa tilaisuuksia olla kuuluisien muusikkojen kanssa sängyssä, samalla miehellä itsellä nousee huppuun muutakin kuin parin kaljan antama piriste.

Studio 54 todellinen vaikutusvalta on varmaankin ollut vahvempi ja tunnetumpi (ainakin Yhdysvalloissa), mutta elokuvan kautta siihen ei saa kunnon otetta. Jossain mielessä hiukan hakeva elokuva kerää vuosituhannen vaihteen nuorimpia näyttelijöitä yhteen ja pistään heidät disko-aikaan, jolloin he olivat vielä vaipat jalassa kulkevia tenavia, joilla ei silloin ollut mielessä kuin päästä Studio 54 vieraslistalle.

Elokuvan antamat mahdollisuudet rikotaan näyttelijöiden omaan pinnalliseen esiintymiseen (johon saattaa vaikuttaa aikaisempien elokuvien tyyli). Itse pidän mahdollisena, että elokuvasta olisi voinut saada Velvet Goldminen tyylisen, mutta hiukan korrektimman, jolloin se olisi kerännyt myös tavallisia jannuja penkeille katsomaan sitä. Ehkä.

teksti: © 2000 Raimo Miettinen