Woody Harrelson lahtaa kannibaalifriikkejä yhdessä neuroottisen Jesse Eisenbergin kanssa.
Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun maapalloa on kohdannut virus, joka tekee ihmisistä eläviä kuolleita. Nämä kannibaalifriikit metsästävät uusia uhreja vailla minkäänlaista päämäärää suu kuolasta valuen ja korisevia kurkkuääniä päästellen. Lähikuvassa nähdään ihminen, joka on jalkautunut piilostaan autioon ympäristöön etsimään muita selviytyjiä.
Tällä samalla kaavalla on menty vuodesta toiseen, tähän samaan kaavaan on myös tehty Ruben Fleischerin ohjaama Zombieland (2009). Kaavaa ei tarvitse muuttaa, sillä se on varsin tehokas. Aikaa ei kuluteta viruksen alkuperän selvittelyyn ja mahdollisen ongelmanratkaisuun, vaan mennään suoraan asiaan: lihaa janoavat friikit ovat kannoillasi ja sinun on tehtävä jotain, jotta selviydyt.
Neuroottinen Columbus (Jesse Eisenberg) on selviytynyt itse tekemiensä sääntöjen, joita on lukemattoman paljon, avulla. Matkalla Ohioon toiveena omien vanhempiensa löytäminen, Columbus törmää ylimääräisellä testosteronilla pumpattuun Tallahasseehen (Woody Harrelson), joka on tehnyt elävienkuolleiden lahtaamisesta melkeinpä taidetta. Parivaljakko kohtaa matkan aikana myös muita eloonjääneitä, sisarusten Wichitan (Emma Stone) ja Little Rockin (Abigail Breslin) kanssa ei kuitenkaan tulla niin vaan toimeen – melkeinpä olisi helpompaa jäädä zombien ateriaksi.
Zombieland on mainostanut itseään salakavalasti toimintaelokuvana trailerinsa perusteella, mutta todellisuudessa se on aivan jotain muuta. Se muistuttaa pitkälti George A. Romeron ohjaamia zombie-elokuvia, sillä yltiömäisen verenroiskinnan sijaan keskitytään kuvaamaan ihmissuhteita – kauhusta tuleekin yhtäkkiä draamaa, jota höystetään komedialla.
Filmin alku antaa odottaa jotain todella karmaisevaa, käsivaralla kuvattu puoliminuuttinen on vaikuttava. Vakuuttavia ovat myös hidastetut otokset kannibaalifriikkien ruoan hankintatavoista Metallican For Whom the Bell Tolls -biisin tahdittamana. Kovin montaa raakaa kohtausta ei elokuvan aikana nähdä, vaikka jäsen siellä ja toinen täällä irtoaakin, ja veri pulppuaa kuin viiden tähden hotellin aulassa olevasta marmorisesta suihkulähteestä, sillä pääasiassa keskitytään kuvaamaan pääosanesittäjien välisiä suhteita.
Rhett Reesen ja Paul Wernickin kirjoittama käsikirjoitus sortuu tyypillisiin kliseisiin, eikä se ole juonellisestikaan kovin kummoinen. Tästä huolimatta Zombieland ei ole b-luokan elokuva. Siitä löytyvät melkeinpä kaikki ainekset, joita zombie-leffalta voi vaatia. Se on ällöttävä ja pirullisen sairas, mutta toisaalta tämän vuoksi taas varsin hauska tekele. Se ei yritä tuoda mitään uutta tähän kategoriaan.
Elokuvassa nähtävät tehosteet ovat ensiluokkaisia, Fleischer tarjoaakin värikästä ja uniikkia kuvaa tasapainotellen hidastusten ja räväköiden toimintakohtausten välillä. Pienet yksityiskohdat, esimerkiksi Columbuksen sääntöjen näkyminen kesken toiminnan, antavat pikantin lisän. Bill Murray loistavassa cameo-roolissa on vähän kuin pisteenä iin päällä.
Zombieland on elokuva, joka sekoittaa hienosti eri genret toisiinsa. Se on tehty ennakkoluulottomalle katsojalle, jolla ei ole sen suurempia odotuksia elokuvan suhteen. Se on tehty katsojalle, joka ei kaihda veriroiskeita ja irtojäseniä puhumattakaan hervottomasta huumorista. Se on tehty sillä periaatteella, että joko pidät siitä tai et.
Blu-raylle ominaiseen tapaa lisämateriaalia on tarjolla runsaasti. On reaaliaikaista tietoa elokuvasta, kohtauksista, näyttelijöistä ja soitettavasta musiikista (movieIQ). Levyltä löytyy myös ohjaajan, näyttelijöiden ja käsikirjoittajien kommenttiraidat (Commentary With Actors Woody Harrelson & Jesse Eisenberg, Director Ruben Fleischer, and Writers Rhett Reese & Paul Wernick). Produktion tekeminen tulee tutuksi aina näyttelijävalinnoista lähtien (In Search Of Zombieland) itse elokuvan tekemiseen (Zombieland‘ is Your Land). Visual Effects Progression Scenes pitää sisällään neljä kohtausta, joissa nähdään miten kohtaukset tehdään ja miltä ne näyttävät lopullisessa elokuvassa. Myös ne perinteiset poistetut kohtaukset on mahdollista katsoa. Lisämateriaalin kruunaa trailerit, joita on levylle ahdettu viiden kappaleen verran.
Teksti: © 2010 Nanna Yli-Hukka
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA