X-Files: Usko koetuksella

Ohjaus Chris Carter
Näyttelijät David Duchovny, Gillian Anderson, Amanda Peet, Alvin "Xzibit" Joiner, Billy Connolly, Adam Godley, Mitch Pileggi
Maa Yhdysvallat / Kanada
Pituus 108 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2008 Crying Box Productions, Ten Thirteen Productions, Twentieth Century-Fox Film Corporation ja FS Film Oy

Etsi CDONista

• Kuva 3
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Kulttisarja X-Filesin toinen valkokangasyritys, X-Files: Usko koetuksella, on nimensä puolesta nappivalinta: katsojan – ja etenkin X-Files fanin – usko todellakin natisee kantimillaan heti alusta alkaen. Chris Carterin, Salaisten kansioiden puuhamiehen, ideoima ja ohjaama elokuva on ”ihan kiva pikku trilleri”, jossa etsitään kuumeisesti häikäilemätöntä kidnappaajaa, mutta uskokaa kun sanon, että alkuperäisen sarjan kanssa tällä ei ole juuri mitään tekemistä. On ilman muuta hyvä asia, että pystymetsästä elokuviin saapunut katsoja voi istua seuraamaan leffaa ilman vankkaa X-Files knoppitietämystä, mutta siinä vaiheessa mennään rytinällä pajukkoon kun X-Files nimellä varustettu elokuva ei sisällä yhtikäs mitään yliluonnollista, ellei sellaiseksi lasketa presidentti Bushin valokuvaa FBI:n kenttätoimiston seinällä. Alienit pysyvät visusti poissa eikä kukaan enää kyseenalaista Mulderin ja Scullyn metodeja. Voi Chris Carter minkä olet mennyt tekemään.

Alkuperäisen tv-sarjan (1993-2002) viehätys perustui siihen, että yhdeksän tuotantokauden aikana ratkottiin vahvasti yliluonnollisia tapahtumia. Ei pussailtu eikä ihmetelty itsestäänselvyyksiä. Kaikki muu kuin totuuden etsiminen oli kerta kaikkiaan turhaa. Hallitus viskoi kapuloita Mulderin ja Scullyn tutkimuksiin kaksin käsin, välillä he joutuivat avaruusolentojen kynsiin ja sitä rataa. Katsojat ympäri maailman olivat täysin koukussa. Jossain vaiheessa sarjan aallonharjalla keksittiin idea ensimmäisestä elokuvasta. Niinpä vuonna 1998 valmistui The X-Files – taistelu tulevaisuudesta, joka sentään sisälsi aimo annoksen yliluonnollista juonenkäännettä. Silti elokuva oli alkuperäisille faneille pienoinen pettymys. Voi siis vain kuvitella minkälainen nyrkinisku fanien naamariin tämä toinen viritelmä on.

X-Files: Usko koetuksella (2008, Yhdysvallat / Kanada) on kuin jo kuopatun tv-sarjan raunioilta löydetty ylijäämäjakso. Elokuvan tapahtumat alkavat kun FBI ei saa selvitettyä yksinkertaista kidnappaustapausta. Naftaliinista hätiin kaivetaan jo kertaalleen hyllytetty ja pahanlaisesti erakoitunut Fox Mulder (David Duchovny). Kukaan muu ei Mulderia tietenkään löydä, yhteisestä kodistaan, kuin Dana Scully (Gillian Anderson). Näin entisaikojen agenttikaksikko on jälleen yhdessä, valmiina selvittämään rikokset. Mulder kiinnostuu oitis kadonneen naisen tapauksesta, mutta Scully alkaa epäröimään. Lääkärinuraa harjoittava punapää ei enää tahtoisi palata ratkomaan mystisiä tapauksia. Hänelle tärkeämpää on pohtia elämän pieniä asioita ja parantaa maailmaa yksi potilas kerrallaan.

Joku tai jokin siis kaappaa nuoria naisia Virginian lumisilla pelloilla. Ensimmäinen uhri on FBI:n avuton agentti, joka yllättävän helposti päätyy muukalaisten auton takaluukkuun. FBI:n massiivisia etsintöjä avustaa höperöitynyt pappi Joseph Crissman (Billy Connolly), joka kivenkovaan väittää näkevänsä johtolangat näkyjen muodossa. Pappismiehellä on kuitenkin luurankoja kaapissaan: Isä Crissman on tuomittu kuoripoikiin kohdistuvasta pedofiliasta. Entiseen uskonmieheen ei ole agentti Mosley Drummyn (Alvin ”Xzibit” Joiner) mielestä luottamista, joten tulkiksi tilataan ”huuhaa” Mulder. Hän jos kukaan osaa erottaa sumutuksen totuudesta. Vastineeksi avustaan Mulderin maine luvataan puhdistaa. Tutkimukset kuitenkin luiskahtavat takapakkia kun uusia katoamisia ilmoitetaan.

Usko koetuksella on ylipitkä tv-jakso, ei enempää eikä vähempää. Kaikki tapahtuu kovin helposti ja palaset loksahtelevat paikoilleen odotetun laisesti. Elokuvan juoni on korkeintaan tv-tasoa ja näytteleminen arkipäiväistä. Räppäri Xzibit (agentti Drummy) ei ole edelleenkään näyttelijä ja viimeksi kehumani Amanda Peetin (agentti Dakota Whitney) rooli on lähinnä toimia silmänruokana. Jos oli Mulder kaivettu menneisyyden kätköistä, niin samaa voi sanoa loppupuolella tarinaan ilmestyvästä FBI-johtaja Walter Skinneristä (Mitch Pileggi). Onko tämä sitten sitä fanien mielistelyä? Uusimmassa X-Filesissa ei tästäkään huolimatta ole oikeastaan ainuttakaan oikeasti kiinnostavaa henkilöä eikä kunnon pahistakaan löydy. Loppuratkaisukin on mikä on. Alieneiden puuttumisesta puhumattakaan. Niin kiva kun oli nähdä Mulder ja Scully jälleen yhdessä, niin kyllä minä leffateatterireissun sijaan odottaisin dvd:n saapumista kauppojen hyllyille. Pakkohankintahan tämä fanille lienee, ei kai siitä mihinkään pääse.

“This isn’t my life anymore, Mulder. I’m done chasing monsters in the dark.” Dana Scully.

Teksti © 2008 Lasse Lepola

DVD: X-Files dvd:n kuvanlaatu on ihan siedettävää katsottavaa. DVD on letterbox versio (2.40:1.) Äänentoistossa auttaa DD 5.1 perinteisesti.

Lisämateriaali lyhyesti: Chris Carterin ja tuottaja Frank Spotniztsin kommenttiraidasta ei hirveämmin iloa löytynyt. Kyseessä on tavallista ”small talkia” elokuvasta. Chris Carter: Statements on Green Production on varmasti mielenkiintoinen mikäli arvot osuvat yhteen. Onhan se hyvä, että yrittää säästää luontoa ja näyttää muille mallia. Body Parts: Special makeup effects on ehdottomasti koko lisämateriaalin parasta antia, vaikka joissakin kohdin heikkohermoisia saattaa kylmätä. Deleted scenes ei tuo mitään ihmeellistä pontta lisämateriaaleihin. En tiedä oliko musiikkivideonkaan mukaanlaitossa mitään järkeä; Xzibitin ”Dying to Live” on kuin otettu YouTube sivustolta. Videossa still kuvat vaihtuvat ja biisi soi taustalla.

Digital copy: Dvd:ltä löytyy uusi ominaisuus nimeltään Digital Copy, jonka avulla elokuvan pystyy kopiomaan alkuperäislevyltä suoraan koneelle. Tallenteen kuvanlaatu ei tosin ole lähellekään originaalia versiota. Digital Copy on kuitenkin näppärä toiminto mikäli myöhemmin haluaa katsella elokuvaa esimerkiksi Ipodilta tai muusta pienemmän näytön aparaatista.

Ainoa ongelma Digital Copy toiminnossa saattaa tulla yhteensopivuuden kanssa; tietokone tai laite, mihin kyseinen elokuva ladataan, pitää olla Windows yhteensopiva. Ohjelma kopioi tiedoston ”wmv” muodossa. Digital Copy vaatii myös nettiyhteyden ja DVD-ROM aseman.

Dvd teksti © 2008 Tuomo Keskinen