Wrong Move

Ohjaus Wim Wenders
Näyttelijät Rüdiger Vogler, Hanna Schygulla, Nastassja Kinski, Hans Christian Blech, Peter Kern, Ivan Desny
Maa Länsi-Saksa
Pituus 101 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 1975 Albatros Produktion, Solaris Film, Westdeutscher Rundfunk (WDR).

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Wilhelm on kolmissakymmenissä oleva mies, joka asuu vielä äitinsä katon alla. Eräänä päivänä äiti ilmoittaa pojalleen myyvänsä perheen kaupan ja aikovansa ottaa ilon irti elämästä – tämä tarkoittaa, että hän ajaa Wilhelmin kodistaan maailmalle. Sievoinen setelitukko taskussaan Wilhelm hyppää junaan ja aloittaa matkan, jonka aikana hän tulee tutustumaan moniin erikoisiin ihmisiin.

Saksalaisen Wim Wendersin road movie –trilogian toinen osa, vuonna 1975 valmistunut Wrong Move (a.k.a. Väärä liike / Falsche Bewegung, 1975) poikkeaa melkoisesti sarjan esikoiselokuvasta, edellisvuonna valmistuneesta Alice in the Cities –teoksesta. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy ulkoasuun – väreihin ja laajakuvaan – jonka lisäksi edellisen osan dokumentaarisuus on vaihtunut filosofiseksi pohdinnaksi. Aivan kuin Wenders tekisi matkaa omaan elämäänsä, jossa hän tutkailee suhdettaan taiteeseen, ihmisiin ja kotimaahansa.

J. W. Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet –romaaniin pohjautuva Wrong Move on mielenkiintoinen, joskaan ei kovin helposti lähestyttävä teos. Wenders asettaa katsojan pohtimaan olemassaolon perusteita, unien merkityksiä, ihmissuhteiden tärkeyttä ja valintojamme ylipäätään. Wendersin elokuvan hahmogalleria puolestaan peilaa ympärillä olevaa maailmaa: on nuoruutta, taidetta ja vapautta sekä menneisyytensä tekojen ja niiden seurausten kanssa kamppailevaa vanhuutta. Näistä aineksista Wenders luo elokuvan, joka voitti ilmestyessään lukuisia palkintoja kotimaassaan ja jota pidetään yhtenä ohjaajansa hienoimmista teoksista.

Tapahtumia kuvataan hyvin pitkälti välinpitämättömän, kirjailijaksi haluavan Wilhelmin (Rüdiger Vogler) kautta. Wilhelm yrittää aloittaa vakavan kirjoittamisen, mutta kerta kerran jälkeen hänen yrityksensä loppuvat lyhyeen. Hän koettaa tarttua ideoihin, mutta saa niistä otetta vain harvoin. Ilmaan heitetyt kysymykset ja pohdinnat auttavat Wilhelmiä, mutta eivät tarpeeksi. Sen enempää apua ei ole lähipiiriin lukeutuvista ihmisistäkään. ”Kuinka voin tulla kirjailijaksi, kun en ole kiinnostunut ihmisistä” Wilhelm pohtii tarinan alussa – lopussa hän on sentään saanut jo liuskan kirjoituskoneeseen. Taiteilijan elämä ei ole helppoa.

Näyttelijät ovat loistavia. Alice in the Cities –elokuvassa edukseen esiintynyt Vogler, debyyttinsä tekevä Nastassja Kinski (nimellä Nastassja Nakszynski), ihastuttava Hanna Schygulla, ulkopuolisuutensa vuoksi kiinnostavan oloinen Peter Kern, iäkästä vanhusta esittävä Hans Christian Blech – kaikkien työskentelyä on nautinto katsoa nimenomaan heidän luonnollisuutensa ja aitoutensa vuoksi. Vogler esiintyy myös trilogian viimeisessä osassa, seuraavana vuonna valmistuneessa Kings of the Roadissa (Im Lauf der Zeit, 1976).

Wrong Move on useamman katselukerran vaativa elokuva, muuten siitä on mahdotonta saada kaikkea irti. Siinä on paljon ensi katsomalta hämäräksi jääviä elementtejä, joiden vatvomiseen on käytettävä aikaa, mikäli haluaa saada Wendersin aivoituksista täyttä selvyyttä. Taiteellisten elokuvien ystävät saavat tästä enemmän tyydytystä kuin ”tavalliset” katsojat, joille Wrong Move voi olla liian raskas, jopa irrationaalinen kokonaisuus.

DVD: Wrong Move on osa Sandrew Metronomen julkaisemaa The Wim Wenders Collectionia. Anamorfinen kuva (1.78:1) on laadultaan hyvä, siellä täällä on pehmeyttä, mutta enempää huomautettavaa ei ole. Ääniraitoja on kolme (DD 2.0, DD 5.1, dts). Vahvasti dialogipainotteinen teos ei missään vaiheessa saa kunnon hyötyä monikanavajärjestelmästä, mutta repliikeistä saa hyvin selvän ja sehän on tällaisen elokuvan kohdalla pääasia. Tekstitykset ovat tässäkin elokuvassa suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Lisämateriaalia ei levyllä ole.

Teksti: © 2009 Kari Glödstaf