War zone - elämän reunalla

Ohjaus Tim Roth
Näyttelijät Ray Winstone, Lara Belmont, Freddie Cunliffe
Maa Italia / Iso-Britannia
Pituus 98 min
Ikäraja 15 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Hanki omaksi

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Paremmin näyttelijänä tunnetun Tim Rothin esikoisohjaus The War Zone (1999) on puolifreudilainen juttu insestistä ja tabujen rikkomisesta ydinperheessä.

Normaali perhe. Isä, äiti; isosisko, pikkuveli. Kolmas tulossa. Isän työ liittyy jotenkin antiikkiin, äiti on raskaana. Juuri muutettu Lontoosta landelle. Ulkokuvilla kerrotaan: Englanti on tuulen ja sateen hyinen maa.

Onnellista on, ja onnea. Auton lentämisestä katolleen selvitään laastareilla. Tyttövauva, jota oltiin matkalla synnyttämään, säilyy ehjänä. Mutta teini-ikäinen poika, joka teini-ikäisyytensä vuoksi hiippailee ja tirkistelee, alkaa epäillä siskonsa ja isänsä välillä olevan seksisuhde. Todisteitakin hän löytää.

Elokuva on häiriintynyt, useimmiten juuri viitteellisesti. Patologisessa perhedynamiikassa nojataan tavallaan freudilaisuuteen. Isä himoitsee tytärtään, koska kaiketikin hän on vaimon nuorempi kopio. Teini-ikäinen poika himoitsee äitiään ja siskoaan, joista molemmista isä kilpailee.

Todelliset motiivit jätetään sopivasti auki, millä paetaan mustavalkoista lokerointia susiin ja lampaisiin sekä jäljitellään luodun vyyhdin aitoja psykologisia ulottuvuuksia. Ehkä sisko käyttääkin isäänsä…

Kerronta on vähäeleistä, vailla aitoa huumoria, jatkuvasti partaveitsen terä ranteessa kiinni. Välillä kerronta on valittu sen turvallisuuden tähden: tältä vakavan draaman täytyy näyttää, synkältä ja ilottomalta ja itsetarkoituksellisen hallitulta. Mukavuusalueen ulkopuolelle ei poistuta.

Teinipoika on päähahmo, jonka finnistä naamaa kuvataan kuin monumenttia, aivan liikaa. Tilanteesta toiseen ilmeettömänä pysyvien kasvojen on teoriassa määrä toimia kuin peili, ei-mitään eli siis aivan kaikkea heijastaen, mutta tyhjät ne ovat.

Elokuva on parhaimmillaan alussa, kun läsnä on subjektiivisen kokijan tuntu eikä kuvalliseen tyylittelyyn ole vielä turtunut. Ulkona on koiranilma, pahempikin, sisällä teinipojan silmä ja mieli hakeutuvat jokaiseen näkyvään rintapariin, äidin, siskon ja siskon kaverin.

Hetken koossa on tila, jossa poika voisi syyllisyydentuntoisena projisoida sopimattomat insestiset ajatuksensa siskoon ja isään. Pojasta näet luodaan kuva kyseenalaisena tapauksena.

Muutamassa kohtauksessa käytetään hyväksi rantakallioiden ja valkokankaan pinta-alaa niin, että ihmishahmo pelkistyy muutamaksi ääriviivaksi. Irtiottoja televisiokerronnasta — jutun mitoittaminen televisioruutuun — toivoisi näkevän lisää.

Kuviltaan ladattu on myös kalliolla seisova betonibunkkeri. Taustan kapeat ikkunat muuttuvat valvoviksi silmiksi, jotka todistavat lattialla tapahtuvaa isän ja tyttären yhdyntää.

Näkökulma tapahtumaan on raosta tuijottavan teinipojan. Epäjohdonmukaisesti kameraa ei tajuta pitää staattisesti yhdessä paikassa, vaan kasvoihin liimaudutaan lähikuvilla. Silmän eli näkemisen optiikkaa simuloiva tirkistelyvaikutelma katoaa.

Lara Belmont isosiskona on vaikeassa roolissaan täydellinen, Ray Winstone isänä kiihtyessään uskottava kaiken kieltävänä hirviönä. Teinipoikaa esittävän Freddie Cunliffen tunnerekisteri on tarkoituksella leikattu, joten hän jää flegmaattiseksi tuijottajaksi. Tilda Swinton äitinä on taustalle vauvaan sidottu. Hänen selkänsä takana kolmiodraamaa käydään.

The War Zonen vastaanotto oli kiittävä. Outoa onkin, ettei Roth ole jatkanut ohjaajana. Sen verran heikkoa on ollut leipätyö näyttelijänä, että vaihdoksen luulisi olevan paikallaan.

DVD: Elokuvan suomalaisen laitoksen on julkaissut Pan Vision (vko 33/2011). Kuva on hieman epäterävä ja väriltään haalea 16:9, ääniraitana on 2.0 englanti. Ei sisällä lisämateriaalia.Katso pakkaamattomat kuvakaappaukset: kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4 ja kuva 5.

Teksti: © 2011 Jaakko Kuitunen