Viimeinen talo vasemmalla

The Last House on the Left (2009)

| DVD
  • 1

Wes Cravenin yltiösadistinen painajainen vuodelta 1972 on saanut täysin merkityksettömän päivityksen.

Lasse Lepola
julkaistu 2009-10-20 / päivitetty 12.11. klo 20:08

KUVA 4

Lake ends in the road...
Lake ends in the road... 

KUVA 3

Tony Goldwyn ja Monica Potter
Tony Goldwyn ja Monica Potter 

KUVA 2

Aaron Paul, Garret Dillahunt, Spencer Treat Clark ja Riki Lindhome
Aaron Paul, Garret Dillahunt, Spencer Treat Clark ja Riki Lindhome 

KUVA 1

Sara Paxton
Sara Paxton 

Viimeinen talo vasemmalla

Ohjaus Dennis Iliadis
Näyttelijät Tony Goldwyn, Monica Potter, Sara Paxton, Garret Dillahunt, Martha MacIsaac, Riki Lindhome, Aaron Paul
Maa Yhdysvallat
Pituus 110 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2009 Rogue Pictures, Film Afrika Worldwide, Midnight Entertainment ja Universal Pictures Finland
  • Kuva 4
  • Ääni 3
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p2-5">2</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Wes Cravenin vuoden 1972 inhokuvaus The Last House on the Left oli ilmestyessään järisyttävä tapaus. Se on sitä yhä tänäkin päivänä. Sen katsottuaan kylmänväreet eivät tahdo jättää rauhaan. Toista maata on tämä kreikkalaissyntyisen Dennis Iliadisin ohjaama uusintaversio, joka on kyllä paikoin esikuvansa tavoin härski ja inhottava, mutta ei missään vaiheessa yllä samoihin inhosfääreihin. Pelottavakaan vuoden 2009 remake ei onnistu olemaan. K-18 leima on saatu hankittua keskivaiheella nähtävän brutaalin kohtauksen vuoksi, jossa väärään paikkaan eksyneiden teinityttöjen kohtalot sinetöityvät hyvin julmalla tavalla.

Seitsemäntoista kesäinen Mari (Sara Paxton, Superhero Movie) lähtee vanhempiensa kanssa syrjäseudulla sijaitsevalle kesämökille. Äiti Emma (Monica Potter, Saw) on hysteerisen huolehtivainen ja isä John (Tony Goldwyn, Viimeinen samurai) vain haluaa päästä nuorimmaisestaan hetkeksi eroon saadakseen laatuaikaa vaimonsa kanssa. Niinpä Mari lähtee tapaamaan kyläkaupassa työskentelevää ystäväänsä Paigea (Martha MacIsaac, Superbad). Kaksikko hankkiutuu päivän päätteeksi vaikeuksiin eräässä motellihuoneessa, johon tupsahtaa myös vankikuljetuksesta verisesti karannut Krug (Garret Dillahunt, Sarah Connorin aikakirjat) apureineen. Mari ja Paige eivät selviä tilanteesta puhumalla, vaan päätyvät koplan kidnappaamiksi. Lopulta yön hyytävät ratkaisut käydään perheen mökillä, viimeisessä talossa vasemmalla, josta konnat ironisesti erehtyvät hakemaan apua autohuoliinsa.

Tuntuu kovin epäreilulta verrata Cravenin mestariteosta tähän Iliadisin mielikuvituksettomaan toistoon. Silti se on tehtävä, sillä Cravenillä on ollut sormet pelissä tämänkin version kanssa. Craven on nimittäin toiminut rainan tuottajana, mikä on kyllä melkoinen harmi – ja yllätys, sillä nykyinen Craven on kuin varjo ’70-‘80 lukujen minästään. Tuottaja Cravenin panos ei ole missään nimessä vähäinen: käsikirjoittajaksi on valikoitunut Cravenin ystävä, erittäin kömpelön Yölennon raapustanut Carl Ellsworth ja onpa omalle pojallekin (Jonathan Craven) keksitty tekemistä osatuottajana.

Muutoinkin tekijätiimi koostuu enemmän tai vähemmän ensikertalaisista, ja sen kyllä huomaa lähes kaikesta. Editointi on tahattoman kömpelöä ja kuvaus ihmeellisine kamerakulmineen latistavaa. Eniten päänvaivaa tuottaa kuitenkin alkuperäistekstin selittämätön muuntelu kohdissa, joissa sitä ei olisi takuulla odottanut. Tilalle on keksitty kehnoja korvikkeita tai jopa kylmästi jätetty kertomatta jotakin oleellista. Tapahtumien päivittäminen nykyaikaan on sekin lähes unohdettu. Käsikirjoittajille ylitsepääsemätön este oli keksiä verukkeita, jotka poissulkevat matkapuhelinten käytön. Lopulta tähän on valittu tuttu ja turvallinen selitys: kenttää ei yksinkertaisesti löydy sen paremmin kirkonkylältä kuin mökiltäkään.

Pahiten 2009 versio epäonnistuu näyttelijöidensä toimesta. Vertailua alkuperäiseen ei edes voi tehdä, sen verran heppoisia suorituksia on tarjolla. Turhahkossa parodiassa Superhero Movie kävi jo selväksi, ettei Sara Paxtonia ole siunattu näyttelijälahjoilla, varsinkaan kun tarkoitus olisi tulkita itseään nuorempaa roolihahmoa. Paxtonin ylinäytteleminen kulminoituu ohjaaja Iliadisin irstaisiin lähikuviin, joiden ainoa tarkoitus on korostaa katsojalle tytön viattomuutta, aivan kuin sitä ei muutoin ymmärtäisi. Pääkelminä nähtävä Garret Dillahunt on kyllä persoonallisen näköinen, mutta kaukana julmasta sadistista, jonka silhuetti vainoaa katsojaa vielä unissakin. Aaron Paul (Breaking Bad) Krugin arvaamattoman apurin roolissa on enemmän huvittava kuin pelottava. Monica Potter puolestaan on edellä mainittujakin huonompi valinta ylihuolehtivaisen äidin rooliin. Ainoastaan rikollisporukan Sadieta näyttelevä Riki Lindhome (Tyttöni mun ja sun) yltää 1972 vuoden tasolle, ellei jopa laita pykälän verran paremmaksikin. Siviilissä sympaattinen Lindhome on muuntautunut tummahiuksiseksi sadistiksi niin hyvin, että häntä on jopa vaikea tunnistaa.

Viimeinen talo vasemmalla on karvas pettymys, vertasipa sitä esikuvaansa tai ei. Se yrittää tarjota katsojalle ronskin painajaisunen, mutta epäonnistuu siinä jokaisessa käänteessä. Tehkää siis palvelus itsellenne ja etsikää käsiinne Cravenin alkuperäisteos, jonka Future Film ansiokkaasti toi Suomeen jokunen vuosi sitten.

DVD: Universal Pictures Finlandin DVD esitetään 1.85:1 suhteessa. Kuva on kauhuelokuviin sopivan pehmeä ja värit voimakkaita. Ääniraitana toimiva DD 5.1. ei toista narinoita ja kirkumisia aivan parhaimmalla mahdollisella teholla.

Ekstraa DVD:llä on niukasti. Poistettuja kohtauksia löytyy vajaan 10 minuutin edestä. Deletoidut pätkät eivät todellakaan olisi tuoneet mitään lisäarvoa itse elokuvaan, joka on aavistuksen ylipitkä muutenkin. Mukana on myös elokuvan tekemisestä kertova, todella lyhyt featurette, josta päällimmäisenä jää mieleen mr. Craven, joka vakuuttaa “uusversion olevan klassikko”. Haaveeksi jäi.

Kansiteksti kertoo lisäksi, että kyseessä on pidennetty versio, rajumpi kuin mitä valkokankailla. Eroa on vaikea havaita.

Teksti: © 2009 Lasse Lepola

Seuraa meitä

PINNALLA

Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202