Valentine

Ohjaus Jamie Blanks
Näyttelijät Denise Richards, David Boreanaz, Marley Shelton, Jessica Capshaw, Katherine Heigl
Maa Yhdysvallat
Pituus 97 min.
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2001 Cupid Productions Inc., NPV Entertainment ja Village Roadshow Productions.

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p2-5">2</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Purkkakauhun tuotanto ei vain ota laantuakseen. Sen jälkeen kun Wes Craven palautti tyylin valkokankaille hienolla Screamillaan (1996), on niitä suollettu ulos jo toistakymmentä. Sanomattakin on selvää, ettei mikään elokuvalaji kestä mukana moisessa vauhdissa, ja niinpä elokuvalliset ja tarinalliset uudistukset ovat jääneet nollaan. Tähän kategoriaan kuuluu myös Jamie Blanksin (Urban Legend – kauhutarinoita) kyhäilemä Valentine.

Jeremy Melton on hyypiö, joka joutuu koulutovereidensa pahoinpitelemäksi koulun tanssiaispäivänä. Kolmetoista vuotta kuluu. Jeremyä pilkanneista tytöistä on tullut “kauniita” ja meneviä nuoria naisia, kun taas hänen tiensä on vienyt koulukodista nuorisovankilaan ja sieltä edelleen mielisairaalaan. Kun ystävänpäivä lähestyy, alkavat tytöt saamaan omituisia ystävänpäiväkortteja, joissa vihjaillaan heidän kuolemallaan. Samalla tyttökatrasta aletaan harventamaan rankalla kädellä. Pienen pohdinnan jälkeen on selvää, että kostonhaluinen Jeremy on murhien takana. Vai onko?

Kyllä täytyy ihmetellä, mistä tällaisille elokuville ylipäätään löytyy rahoitusta? Eikö tällaisia käsikirjoituksia lue kukaan? Kenelle nämä ovat suunnattu? Tarinan juoni ja toteutus on nimittäin täynnä itsestäänselvyyksiä, eikä mistään parodiaelokuvasta tietääkseni ole kuitenkaan kyse. Ainoan plussan papereihini antaa hieman ennalta-arvaamaton ja yllättävä loppuratkaisu, mutta se ei paljoa pelasta, jos on muun elokuvan aikana tiennyt etukäteen mitä kulloinkin tulee tapahtumaan.

Näyttelijäsuoritukset ovat niin huonoja, ettei niistä kannattaisi edes puhua. Takakansi lupaa nuoren tähtikaartin säkenöivän, mutta tosiasiassa heidän suorituksensa ovat lähinnä koomisia ja katsoja kokee vaivautumista seuratessaan heidän onnetonta työskentelyään . Ja nyt minäkin olen vakuuttunut siitä, että Denise Richards (Kun maailma ei riitä) on uskomattoman huono näyttelijätär.

Eipä juuri tule mieleen ketään, kenelle tätä elokuvaa voisi suositella. Mikäli tämän tyylisuunnan kauhua haluaa katsoa, kannattaa kääntyä Halloweenin tai Elm Streetien puoleen. Mutta Valentine kannattaa kiertää kaukaa.

Dvd: Sandrew Metronomen julkaisun on terävä, eikä siinä esinny häiriöitä. Ekstroja on mukana niukanlaisesti: ohjaajan kommenttiraita, musiikkivideo sekä “behind the scenes” -dokumentti. Tekstityksiä on parikymmentä, ja Dolby Digital 5.1 ääni on englanniksi, saksaksi sekä espanjaksi.

teksti: © 2002 Kari Glödstaf