Universal Soldier: Regeneration

Ohjaus John Hyams
Näyttelijät Andrei Arlovski, Dolph Lundgren, Jean-Claude Van Damme, Mike Pyle
Maa Yhdysvallat
Pituus 92 min
Ikäraja 15 vuotta
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2009 Foresight Unlimited, Signature Pictures, Baumgarten Management and Productions, Unisol 3 Distribution ja FS Film Oy.

Hanki omaksi

• Kuva 5
• Ääni 5
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p2-5">2</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Ultimate Soldierissa (1992) ottelivat aikansa tunnetuimmat action-tähdet: ruotsalainen Dolph Lundgren ja belgialainen Jean-Claude Van Damme. En käytä roolinimiä, sillä nämä näyttelijät ovat tuotemerkkejä, toistuvan perushahmon esittäjiä.

Universal Soldier: Regeneration (2009) on asetelmana paluu vanhaan. Yllättäen se on miesten väkivaltaisin elokuva, jossa ruumisröykkiö kasvaa kuin Rambossa (2008). Camp on minimoitu, elokuva on henkisesti kylmä. Miljöönä toimiva bulgarialainen terästehdas on ruosteinen mutta komea kummitustalo.

Ultimate Soldierissa sodassa kuolleita herätettiin henkiin jatkamaan palvelustaan täydellisinä sotilaina. Ongelma oli siinä, että poispyyhityksi luultu identiteetti alkoi puskea esiin: toisensa Vietnamissa tappaneet viholliset Van Damme ja Lundgren jatkoivat sotaa nykyajassa.

Kyse on samoista mielen ja kehon liitoksen sekä sotalaitoksen hirmuvallan teemoista kuin Paul Verhoevenin reaganismin summauksessa RoboCop (1987), muttei yhtä hienoviritteisesti ilmaistuna.

Nykypäivän valtapolitiikkaan sidottu elokuva tapahtuu Tsernobylin ydinvoimalassa. Radioaktiivisen myrkkypilven luodakseen terroristit uhkaavat räjäyttää reaktorin ellei Venäjä vapauta poliittisia vankeja. Terroristit ovat selvästi tsetseenejä tai vastaavia kaukasukselaisia sissejä. Venäjän presidentti, jonka lapset on kaapattu, näyttää taas Vladimir Putinilta.

Terroristeilla on apunaan jenkkien sotilasprojektia aiemmin hoitanut tohtori, joka suuruudenhulluudessaan on loikannut myymään palvelujaan pimeille markkinoille. Kynäniskan pinttymä on luoda supersotilaiden armeija, jolla kompensoida omaa heikkouttaan.

Supersotilaiden vanhinta vuosikertaa edustava Van Damme kaivetaan esiin estämään uusin katastrofi, mikä on eräs pääteemoista. Miestä on viime vuodet kuntoutettu tappajasta siviiliksi, mutta toiminta on ollut puhdasta idealismia. Peto vapautuu häkistä vaivattomasti.

Toinen teemoista on laina ensimmäisestä ja parhaimmasta Terminatorista (1984). Lyömättömästä koneesta mittaa ottaa pelkkä ihminen, joka voiman ohella turvautuu älykkyyteen. Vastakkain asettuvat näyttelijät, ihmissotilaana Mike Pyle ja supersotilaana Andre Arlovski, ovat molemmat vapaaottelijoita.

Sota on lopulta aaveiden sota. Van Damme ja Lundgren ovat maailman yksiulotteisesti näkeviä kuolleita, Frankensteinin hirviöitä. Heidän eeppinen yhteenottonsa on näyttävämpi kuin aloitusosassa. Läpi seinien ja ikkunoiden vievän nujakoinnin päätös on harvinaisen äkkiväärä, kuin osoitus genren/maailman suunnan käännöksestä.

Elokuvasta on riisuttu kaikki epäolennainen. Mukana ei ole pakollista rakkaustarinaa. Iskulauseiden sijaan puhuvat aseet. Politiikka jää kuriositeetiksi. Se on häpeilemätöntä toimintaa, jossa puolitiehen jää sankarieetoskin: lopuksi pelastaja pakenee, vain armeija voittaa — jälleen.

DVD: Elokuvan suomalaisen laitoksen on julkaissut FS Film. Teknisesti julkaisu on moitteeton — kuva on 16:9 anamorfinen / 2.35:1 ja ääniraitana Dolby Digital 5.1 englanti. Lisämateriaalina on suomeksi tekstitetty ja aika hauska 18-minuuttinen dokumentti elokuvan kuvauksista. Van Damme on showmies. Osansa kiitoksesta saavat myös pähkähullut bulgarialaiset stunttimiehet, jotka laittoivat itsensä likoon.

Teksti: © 2010 Jaakko Kuitunen