Under Still Waters

Ohjaus Carolyn Miller
Näyttelijät Jason Clarke, Lake Bell, Clifton Collins Jr., Ken Howard, Frankie Ingrassia
Maa Yhdysvallat
Pituus 92 min
Ikäraja 15 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Etsi CDONista

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p1-5">1</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Tuntemattoman Carolyn Millerin ensimmäinen kokopitkä Under Still Waters (2008) on paljastusnäytelmä. Elokuvan kovasti käyttämää vesi-vertauskuvaa jäljitellen siinä yritetään ”naarata” esiin niitä elämänkulun ”hapettomien syvänteiden” avainhetkiä, joihin nykypäivän jännitteet pohjautuvat.

Asetelmaa voisi luonnehtia polanskilaiseksi klaustrofobiseksi triangelidraamaksi. Ensimmäinen mielleyhtymä on juuri Veitsi vedessä (1962), jossa nainen on kahden miehen pyörittäjä, ei tietenkään aina tarkoituksella ja vaikutuksestaan tietoisena.

Charlien (Lake Bell) ja Andrewin (Jason Clarke) avioliitto on edennyt pisteeseen, jossa, erästä Beckettin lausetta lainaten, yhteistä elämää ”ei ole voimia jatkaa eikä toisaalta uskallusta lopettaa”. Ei ainakaan tavanomaisesti.

Autoajelun aikana dumpataan tarvittava info. Uhkea Charlie edustaa vanhaa rahaa, määränpäänä toimiva kartano on hänen isänsä. Andrew on kehno arkkitehti, jonka itsekunnioitusta siipeily nakertaa. Hänen työnsä on olla Charlien siippa, näin toteaa appiukko takautumassa.

Matkalla he meinaavat ajaa tielle heittäytyneen miehen päältä. Linnakundilta vaikuttava Jacob (Clifton Collins Jr.) esittelee itsensä valokuvaajaksi. Prätkästä on loppunut bensa, joten Charlie poimii liftaajan takapenkille.

Kartano on ulkomaailmasta irrotettu. Internetiä ei ole, kännykkä ei löydä kenttää. Nyt aletaan vihjailla, että Charlie ja Jacob omaavat yhteisen menneisyyden.

Flirttaileva Charlie lisää kierroksia venematkalla, joka päättyy aseen vahinkolaukaukseen ja Andrewin putoamiseen veteen. Auton avainten hukkuminen lukitsee tilanteen yhteen paikkaan. Myös Andrew ja Jacob tuntuvat tietävän toisensa.

Homman idea on kolmikon menneisyyden risteyskohtien, vaiettujen salaisuuksien ja traumojen kelauksessa. Whodunitille ominaisesti kaikkeen nähtyyn ja kuultuun ei voi luottaa. Totuutta tislataan, yksityiskohtia kirkastetaan. Esimerkiksi tarina Andrewin tatuoinnista on oikeasti paljon muuta.

Juonikoukkujen avaukselle pyhitetty loppu ei kerro muusta kuin harhailusta keinotekoisessa rämeikössä. Tuttuun tapaan jo aiemmin ongelmia aiheuttanut ase laukeaa pariinkin kertaan ja kaikki edellä koettu upotetaan uuteen tulkintakehikkoon dialogissa, joka käydään kuolevan kanssa.

Ironisesti elokuva latistuu alkaessaan avata itseään. Viimeisissä hetkissä vehicle lienee aikakone, sillä niin vimmaisesti yritetään palata tulkinnallisesti rikkaampaan vihjailevuuteen. Mutta mitä järkeä on ensiksi raskassoutuisesti avata ja sitten lukita jälleen? Eihän tumma vesi ole syvempää.

Parhaimmillaan Under Still Waters on matkiessaan Roman Polanskia. Miesten välinen tilanne joko on tai ei ole puhtaasti naisen aikaansaama, ja naisen perimmäisistä motiiveista ei aina ole varmuutta. Varsin epätyydyttävä se kuitenkin on.

DVD: Elokuvan suomalaisen laitoksen on julkaissut Pan Vision. Teknisesti (1.78:1 kuva, 5.1 englanti ääniraita) kaikki on kunnossa. Lisämateriaalina mm. Bellin, Clarken ja Collins Jr:n englanninkielisiä tietoliuskoja sekä trailerishow.

Teksti: © 2010 Jaakko Kuitunen