1920-luvun puolivälissä Griffith oli siirtynyt Paramountille, jonka riveissä hän yritti saavuttaa takavuosien menestyksen. Edes yhteistyö W. C. Fieldsin kanssa ei nostanut Griffithin uraa takaisin rai…
Ensimmäisen Paramountille ohjaamansa elokuvan aihe oli Griffithille entuudestaan tuttu, olihan hän suunnitellut sen filmaamista jo itsenäisen elokuvantekijän päivinään. Suosittuun Broadway-näytelmään perustuvan elokuvan lähtökohdat olivat siis otolliset. Päätähtinä esiintyivät näytelmästä tuttu W. C. Fields (ensimmäisessä merkittävässä elokuvaroolissaan) sekä Griffithin vakiokasvo Carol Dempster.
Sally (Dempster) elää sirkuselämää yhdessä isäpuolensa, professori McGarglen (Fields) kanssa. Sally ei tiedä vanhemmistaan mitään, toisin kuin McGargle, joka on suunnitellut toimittavansa tytön tämän isovanhempien huostaan. Ongelma onkin, etteivät he puolestaan ole tietoisia Sallyn olemassaolosta. Lisää vaikeuksia syntyy, kun Sallyn isoisä osoittautuu kiertolaisten elämää inhoavaksi tuomariksi, jonka päämääränä on ajaa kaksikko pois kaupungista.
Sirkusmaailmaan sijoittuvat elokuvat olivat melkoisessa huudossa 1920-luvulla, ja Sirkusilmaakin osoittautui kelpo menestykseksi. Näin nykykatsojan silmin moinen hieman ihmetyttää, sillä mistään keskinkertaista paremmasta elokuvasta ei ole kyse. Syynä tähän ei ole Griffithille edelleen tunnusomainen, vanhanaikainen toteutus, vaan itse tarinan kerronta. Draama-ainekset jäävät suurelta osin hyödyntämättä, romanssiviritelmät ovat jokseenkin turhia eivätkä komediallisetkaan ansiot mitään ikimuistettavia ole. Vaikka Sirkusilmaa onkin ulkoasultaan tyylikäs, ei edes lopun huikea takaa-ajo poista tyhjyyden tunnetta, joka katsojalle elokuvasta on syntynyt.
Täydelliseltä unohdukselta tämän elokuvan pelastavat näyttelijäsuoritukset, varsinkin oivassa vireessä oleva W. C. Fields. Hän varastaa katsojan huomion aina ollessaan kuvassa ja hänen työskentelyään olisi mielellään katsonut pidempäänkin. Fields toisti roolinsa vuoden 1936 uusintaversiossa. Ei Carol Dempsterkään huono ole, lopputulos on aivan kelvollinen, mutta näyttelijänä hän jää tyystin Fieldsin varjoon.
Sirkusilmaa sopii paitsi Griffithistä kiinnostuneille, myös W. C. Fieldsin kannattajille. Suurta klassikkoa tästä ei tosin saa tekemälläkään, otettakoon tämä sitten annoksena elokuvan historiaa.
Dvd: Hollywood Classics -sarjaan kuuluvan julkaisun kuva on hyvätasoinen. Hämmennystä tosin herättää kohtauksien leikkaukset, joiden vuoksi elokuva tuntuu paikoittain hieman pomppivalta. Tämä virhe on todennäköisesti jo alkuperäisnegatiivissa, joten restauroijia ei siitä voi syyttää.
Keskinkertainen ääniraita on Dolby Digital 2.0 -muodossa, ekstroja julkaisussa ei ole lainkaan.
teksti: © 2004 Kari Glödstaf
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA