Sinkkuelämän säännöt sekoittaa gonzojournalismin hengessä faktaa ja fiktiota.
”Olen odottanut koko elämäni tätä hetkeä. Kaikki toiveeni toteutuvat tänään. Olet tehnyt minusta kokonaisen.”
Elokuvan alkukohtaus häistä on niin siirappinen, että sen voisi kuvitella olevan peräisin b-luokan romanttisesta komediasta.
Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on autenttinen kotivideo. Bulgarialainen elokuvaohjaaja Tonislav Hristov muutti 2000-luvun alussa Suomeen ja meni naimisiin suomalaisen näyttelijän Nelly Hristovan kanssa. Kun pari viisi vuotta myöhemmin erosi, päätti Tonislav tehdä eroprosessista ja sitä seuranneesta parinetsinnästä elokuvan.
Sattumalta ohjaajan ystäväpiiristä löytyi muutama muukin epäonninen tapaus. Elokuvan alussa Zoran on vastikään eronnut, Hari ei ole koskaan seurustellut vakavasti ja Kiril on kosinut avovaimoaan lukuisia kertoja menestyksettä.
Sinkkuelämän säännöt sekoittaa gonzojournalismin hengessä faktaa ja fiktiota. Journalistisena tuotoksena elokuva ei kohoa korkealle, mutta puolidokumentaarisena fiktioelokuvana se on viihdyttävää katsottavaa.
Ohjaaja-päähenkilö Tonislavia on kiitettävä ainakin siitä, että hän on päästänyt kuvaajan mukaan mitä intiimeimpiin tilanteisiin. Elokuvan alun häistä leikataan suoraan Tonislavin ja Nellyn yhteiseen asuntoon, jossa pariskunta on jakamassa tavaroita.
Vaikka monet kohtaukset ovat yksittäin tarkasteltuina onnistuneita, tarinallisesti elokuva pysyy huonosti kasassa. Se koostuu sinänsä hauskoista huvittelujaksoista muun muassa imagokurssilta, sinkkusulkkiksesta ja Åke Blomqvistin tanssiopetuksesta sekä ystävysten vakavahenkisistä keskusteluista rakkaudesta, avioliitosta ja lapsista. Mutta kantava juoni puuttuu.
Ratkaisu on kummallinen, sillä orastava rakkaustarina Tonislavin ja saksalaisen Andrean välillä olisi tarjonnut elokuvalle kiinnostavan pääjuonen. Harmillista on myös se, kuinka vähän tilaa ystävysten välisille pohdiskeleville ja välittömän oloisille keskusteluille on annettu.
Lukuisat onnistuneet kohtaukset pitävät kuitenkin elokuvan kasassa, ja puutteistaan huolimatta Sinkkuelämän säännöt on sekä hauskempi että koskettavampi kuin useimmat romanttiset komediat.
Lisämateriaalina DVD:llä on 56 minuutin pituinen televisioversio. Se on kuin pikajuoksu itse elokuvasta, eikä televisioversion katsomista voi DVD:n omistajalle suositella.
Teksti: © 2011 Tuija Pyhäranta
Elokuva nähtiin myös osana vuoden 2011 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalia.
Lue raportti »
Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Ihmiskuntaa moukaroiva komeetta kiteyttää tuhobuumin muodonpalautuksessa koronavuoden kriisikäytöksen.
Lue lisää »Epäortodoksinen eroko? Netflixin menora-menestyjä tutustuttaa vanhakantaiseen juutalaisuuteen, jonka vivahteissa viihtyisi pidempäänkin…
Lue lisää »Hullu ja masentunut Hollywood synnytti Citizen Kanen, jonka myyttinen auteur saa Fincheriltä isällisen avokämmenen.
Lue lisää »Kotoilun lämmin ja pehmeä kaima The Blitzin ajoilta maalaa miedon lesbosuhteen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA