Semper Fi

Näyttelijät Dale Reed
Maa Yhdysvallat
Pituus 360 min.

Kuvat © ncb, Jgs, MM&V, Timeless Media Group ja Atlantic Film.

Etsi CDONista

• Kuva 2
• Ääni 2
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Semper Fi on seitsemänosainen dokumenttisarja Yhdysvaltain merijalkaväen edesottamuksista toisessa maailmansodassa ja etenkin Tyynellä valtamerellä.

Dokumentti käynnistyy lyhyellä taustoituksella, jossa kerrotaan merijalkaväen historian alkaneen jo 1775. Runsaasti taputellaan selkään, sillä onhan se amerikkalaisten tekemä muotokuva amerikkalaisista sotasankareista. 1800-luvulla merijalkaväki otti osaa muun muassa Meksikon sotaan ja Kiinan boksarikapinaan, sen pääosaamisalue oli kauppa-alusten suojelu. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen painopiste siirtyi laivastotukikohtien suojeluun Aasian merillä: keisarin Japani alkoi varustautua, mustat pilvet kerääntyä.

Seuraa kronologinen läpileikkaus toisen maailmansodan tapahtumista idässä merijalkaväen perspektiivistä — kun ”japanilaiset syöksyivät tuhoisana ryöppynä”. Pearl Harbor oli onnistunut yllätyshyökkäys, lamaannuttava suonenisku, mutta japanilaiset hyökkääjätkin pelkäsivät, että he taisivat vain herättää nukkuvan jättiläisen. Yhdysvallat pitäisi lyödä vuodessa, muuten seuraisi tappio.

Sanoma/sisältö tiivistyy historioitsijan lausunnossa: ”Tyynenmeren sota perustui hävittäjien etäisyyteen kohteesta ja siihen, kauanko he ehtivät tulittaa kohdetta.” Siis: oli systemaattisesti edettävä saarelta toiselle ja hankittava sillanpääasemia, joilta hyökätä syvemmälle, kunnes lopulta saavutettaisiin Japani. Erään jakson nimi on kuvaavasti ”Island hopping”. Ennen maihinnousua pyrittiin pommittamaan vastarinta tomuksi. Kamppailu jatkui saarien sisällä, usein verisempänä ja mies miestä vastaan -tilassa.

Yhdysvaltalaisten ja miksei myös liittoutuneiden käännekohtana pidetään Guadalcanalin kampanjaa 1942–1943, jota käsitellään kahden jakson verran. Sen jälkeen, erään amiraalin lausahduksen mukaan, viholliset perääntyivät kun jenkit niin käskivät. Enää liike ei ollut sahaliike, vaan amerikkalaisten vääjäämätön eteneminen.

Rakenteellisesti Semper Fi on jopa puisevan tavanomainen. Runkomateriaali on mustavalkoista ja harvakseltaan värillistä arkistomateriaalia sotakentiltä, vanhojen valokuvien edestakaista zoomailua, karttoja, joilla konkretisoidaan strategiat ja väylät ja historioitsijoiden puheenvuoroja. Kertojaääni, jolla riittää eetosta, paatosta ja logosta, nivoo arkistopätkät yhteen. Taustamusiikkivalinnat saavat välillä propagandistisia sävyjä.

Mielenkiintoisimmat hetket ovat sotaveteraanien aavemaiset ja usein mustalla huumorilla kyllästetyt kertomukset. Niissä tulee esiin se ”sodan kauheus ja kauneus”. Laivan ruumassa sotilaat olivat pakattuina kuin sardiinit. Jos yksi tuli merisairaaksi, oksennustauti tarttui ketjureaktiona. Japanilainen oli nakannut käsikranaatin panssarivaunun sisään ja toisen amerikkalaisen piti kerätä ihmisen palaset. Muistot pommittaessa saumattomasti varusteltua Iwo Jiman saarta 74 päivän ajan: alhaalla oli kauniita pieniä puutarhoja. Luodin sisääntuloreikä muistutti kooltaan kymmenen sentin kolikkoa, ulostulo dollarin.

Okinawan taistelussa, joka on viimeinen osa, muutamat vastarintaa tehneet japanilaiset piileskelivät heinikossa. Heitä ei poltettu eläviltä liekinheittimillä, vaan tulimeri kohdistettiin heidän ylitse. Tuli imi hapen, miehet tukehtuivat, ruumiit olivat ulkoisilta vaurioiltaan kuin nukkuessaan kuolleita.

Tässä on maailmansodan todelliset kasvot. Se oli vankila, joka rakentui aikaan, ei tilaan. Se vangitsi yhden sukupolven ja kahlitsi jälkeläiset kukaties lopullisesti.

Kertojan mukaan se on tässä: ”Okinawa oli avain Japanin valloitukseen ja voittoon. Amerikka oli valmis kääntämään avainta.”

DVD: Atlantic Film on julkaissut Semper Fi:n kolmen levyn DVD-laitoksena. Kestoa on takakannen mukaan 250 minuuttia. Se ei pidä paikkaansa. Dokumentissa on seitsemän jaksoa. Jokainen jakso on lähemmäksi 50 minuuttia, joskus yli.

Kuvanlaatu on heikko, aivan kuin se olisi siirretty VHS-nauhalta. Tosin iso osa kuvarungosta on jo alun perin kuvalaadultaan huonoa ja kulunutta — ymmärrettävästi näin, koska se on arkistomateriaalia. Ääniraitana on varsin tukkoinen 2.0 englanti, mutta koska pääpaino on jälleen puheessa, ei sekään haittaa. Ei sisällä lisämateriaalia. Semper Fi näyttää olevan samoilta tekijöiltä kuin Famous Generals WW2.

Teksti: © 2009 Jaakko Kuitunen