Turboahdetussa tuuttauksessa rockbändin basisti leipoo tyttöystävänsä exiä pataan.
Edgar Wright aloitti uransa pienen budjetin brittikomedioilla Shaun of the Dead (2004) ja Hot Fuzz (2007). Pastissin ja parodian välillä tasapainoilevat elokuvat pureutuivat zombie- ja poliisielokuvien maaperään fanipojan lämmöllä. Nyt Wright on päässyt ohjaamaan ensimmäisen Hollywood-elokuvansa ja budjetti on edeltäviin teoksiin nähden kymmenkertainen. Asetelma on kuin olisi antanut pikkulapselle lelukaupassa vapaat kädet.
Bryan Lee O’Malleyn sarjakuviin pohjautuva Scott Pilgrim vastaan maailma (2010) on turboahdettu yhdistelmä nörttikomediaa, tietokonepeliä, rock-keikkaa ja sarjakuvaa. Taustalla on tarina 22-vuotiaasta rockbändin basistista Scottista (Michael Cera), joka tapaa unelmiensa naisen Ramonan (Mary Elizabeth Winstead). Tie onneen ei ole yksinkertainen, sillä Scottin on todella taisteltava rakkautensa tähden. Vastassa ovat Ramonan seitsemän ilkeää exää, joista jokaista on hierottava vuorotellen kuonoon tappelupelien tapaan.
Matrix-trilogian kuvannut Bill Pope on loihtinut kankaalle visuaalisesti hengästyttävää jälkeä. Efektien ja hidastusten voimalla etenevät taistelukohtaukset hyödyntävät tietokonepeliestetiikkaa poikkeuksellisen kirjaimellisesti. Sarjakuvaa mukaileva sähäkkä leikkaus pitää elokuvan mukavasti liikkeellä. Tuhdin kokonaisuuden viimeistelee muun muassa Beckin säveltämä, täysillä tuuttaava musiikki.
Elokuvasta löytyy Wrightin edellisten töiden tapaan paljon yksittäisiä oivalluksia ja nokkelia vitsejä. Käsikirjoitus vilisee popkultuuriviitteitä ja osa kohtauksista on jopa suoria toisintoja, kuten Scottin ja tämän kämppiksen päällenaurettu sitcom-hetki à la Seinfeld. Kaksituntinen seitsemän exän turpaanmättö on kokonaisuutena kuitenkin liikaa. Neljännen exän jälkeen elokuvan vuoristoratamaiseen vyörytykseen alkaa turtua.
Michael Cera on Scottin roolissa tuttu eleetön itsensä. Enemmän kuin varsinainen näyttelijä, hän on amerikkalaisen coolin nörtin idean lihallistuma. Ceran ympärille on kasattu tasavahva joukko elokuvan tyyliin sopivia näyttelijöitä. Yksi hauskimmista rooleista on varattu Brandon Routhille (Superman Returns), joka esittää vegaanidietillään itselleen supervoimat hankkinutta basistia.
Scott Pilgrim vastaan maailma on teoksena poikkeuksellisen läpäisemätön. Quentin Tarantinon tapaan Wright on rakentanut maailman, joka koostuu populaarikulttuurin eleistä ja ikoneista, ja joka ei edes yritä viitata itsensä ulkopuolelle.
Elokuva esitettiin myös osana vuoden 2010 Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleja. Lue raportti »
Myös lisämateriaalia löytyy kiitettävästi. Neljä kommenttiraitaa valottavat elokuvan tekoprosessista kameran molemmin puolin. Vajaan tunnin mittainen dokumentti tarjoaa kiinnostavia anekdootteja. Tämän lisäksi levyltä löytyy muun muassa poistettuja kohtauksia ja vaihtoehtoisia leikkauksia.
Teksti: © 2010 Rauli Karjalainen
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA