Holly (Hilary Swank) ja hänen irlantilaista syntyperää oleva aviomies Gerry (Gerard Butler) suunnittelevat tulevaisuuttaan, nauravat ja väliin tappelevatkin. He ovat korviaan myöten rakastuneita, oli…
Holly (Hilary Swank: Boys Don’t Cry) ja hänen irlantilaista syntyperää oleva aviomies Gerry (Gerard Butler: 300) suunnittelevat tulevaisuuttaan, nauravat ja väliin tappelevatkin. He ovat korviaan myöten rakastuneita, oli muu suku heidän liitostaan mitä mieltä tahansa. 30-vuotissyntymäpäiviensä kynnyksellä Hollya kohtaa suunnaton suru: Gerry sairastuu vakavasti ja kuolee. Hollyn maailma romahtaa täysin ja hautajaisten jälkeen hän sulkeutuu pieneen Manhattanin asuntoonsa. Ystävien soittoyritykset päätyvät viikkojen ajan vastaajan syövereihin. Holly haluaa vain kuvitella Gerryn vierellään juuri ennen nukahtamista tai uppoutua vanhojen elokuvien huolettomaan maailmaan… Erakoituminen on jo hyvässä vauhdissa kun Holly saa kirjeitä menneisyydestä: Gerry haluaa auttaa Hollyn suunnattoman surun ylitse muistelemalla vielä kerran heidän yhteistä aikaansa maan päällä. Jokainen Gerryn kirje päättyy sanoihin ”P.S. Rakastan sinua”.
Nyyhkyleffoista parhaimman, Hiljaiset Sillat, vuonna -95 kirjoittanut Richard LaGravenese tarttui tällä kertaa Cecelia Ahernin menestysromaaniin P.S. Rakastan sinua. Rakennusaineksista ei siis jäänyt uupumaan, varsinkin kun ohjaaja/käsikirjoittaja LaGravenese sai Hollyn rooliin oman suosikkinsa, kaksinkertaisen Oscar voittaja Hilary Swankin. Ilman Swankin panosta elokuva olisikin kovin omituista katsottavaa: romanttisen draaman sekaan ripotellaan suuria annoksia irlantilaista huumoria, joka ehkä toimi Ahernin kirjassa, mutta ei enää valkokankaalla. Papereista piti useamman kerran tarkistaa onko elokuvan tyylilaji pelkkä draama vai mahdollisesti draamakomedia. Leffaan on ahdettu liian monta komediamaista yksityiskohtaa, jotka eivät istu vakavahenkiseen draamaan. Ihan sama katseleeko tökeröitä kompurointeja suomalaisin vai irlantilaisin linssein.
Musertavan surun käsitteleminen kepeällä irkkuasenteella on jo yksistään härmäläiselle kansalle niin kova pala, ettei siihen soisi lisättävän enää mitään ylimääräistä. Turha luulo, sillä Hollyn bestiksenä hömpöttävä ja pahasti ylinäyttelevä Lisa Kudrow (vai pitäisikö sanoa Frendien Phoebe) on jo yksinään huomattavasti kovempi pommi. Kudrow:n aiheuttamasta jysäyksestä ei toivu kahdessa tunnissa mitenkään. Mitä ihmettä on mahtanut casting osastolla tapahtua? Muutoin roolivalinnat ovat paikallaan: kirkkaimpana tähtenä tuikkii tottakai Swank, mutta pirteästi esiintyvät myös Butler, Harry Connick jr leski-Hollyn perään haikailevana baarimikkona ja Kathy Bates hyvää tarkoittavana äitinä.
P.S. Rakastan sinua on parhaimmillaan seuratessaan luhistumispisteessä olevaa Hollya, jolloin väkevä draama tunkee luihin ja ytimiin. Naapurintyttömäisellä Swankilla on taito tuoda roolinsa niin lähelle maanpintaa, että se vetää karskimmankin katsojan vakavaksi ja saa herkimmät availemaan nessupaketteja samalla kun The Poquesin riipaiseva melodia ”Love You ‘Till the End” täyttää salin jokaisen sopen. Erittäin suuri harmi, että elämänläheinen kokonaisuus on sotkettu seuraamalla kirjan huumorilinjaa turhan orjallisesti. LaGravenese onneksi petraa loppua kohden ja päättää tarinan yhtä hienosti kuin sen aloittikin.
DVD: Julkaisun kuvaformaatti on 16:9 anamorfinen widescreen 1.85:1. Kuvan laadussa on selkeitä ongelmia värien kanssa. Kuva on myös himpun verran rosoinen ja epätarkka. Mitään suurta kaaosta kuvan laatu ei aiheuta, mutta täydellisyyttä hakevien silmiä kirpaisee. Audioraita DD 5.1. sen sijaan toimii paremmin. Elokuvassa on paljon musiikkia, joka toistuu kaiuttimista hyvin eikä puhe katoa sekaan.
Ekstroja tässä perusjulkaisussa on niukasti. Nordisk Filmin tuotantoa esittelevien trailereiden lisäksi levyltä löytyy n. 12 minuutin mittainen making of featurette, joka huokuu sitä samaa romanttista tunnelmaa kuin itse elokuvakin. Näyttelijöille annetaan suunvuoroa sopivasti ja kaikki kilvan kehuvat toisiaan, mutta tällä kertaa ihan ansaitusti. Myös kirjailija Cecelia Ahern kertoo mietteitään. Featurette selventää katsojalle myös elokuvan sanomaa. Yleensä näitä featuretteja ei jaksa katsoa kirveelläkään, mutta tämä pätkä on sen verran raikkaasti tehty, että se jaksaa kiinnostaa loppuun asti. Harmi, ettei tekstitystä ole tarjolla.
Leffanautinto kotivastaanottimien äärellä on astetta suurempi kuin valkokankaalla. Reilusti vain ääntä televisioon, niin tunnelma on taattu. Naisväkikin voi vapaasti kaivaa sen nessupaketin esiin… P.S. Rakastan sinua on ehdoton hankinta kotikokoelmiin kaikille niille, joita romanttinen draama puhuttelee.
Teksti © 2008 Lasse Lepola
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA