Sony Pictures Animation yllättää positiivisesti mielikuvituksellisella ja notkealla animaatiolla nuoresta keksijästä.
Suurempien kilpailijoidensa varjossa kolmanteen täyspitkään animaatioonsa päässyt Sony Pictures Animation on uudessa 3D-toteutetussa lastenkirjafilmatisoinnissaan Poutapilviä ja lihapullakuuroja (2009) vahvassa vireessä. Altavastaajien uutuus on aidosti hauska, pikakivääridialogiin ja absurdiin huumoriin nojaava, otteessaan pitävä ja näyttävä kokoperheen elokuva, jonka kekseliäisyys haastaa suurista ainakin Dreamworks Animationin itsetietoisen pop-kierrätyksen.
Viime vuosien animaatiosta tutuissa Technicolor-sävyissä loistavan elokuvan vahvuus ovat hyvin suunnitellut hahmot. Animaation kulmakivenä pidetyn onnistuneen hahmosuunnittelun tuloksena on tällä kertaa elastisia, hauskan muotoisia ja kekseliäitä henkilöhahmoja. Etenkin päähenkilö Flintin, nuoren hullun keksijän, isä (äänenä James Caan), jolla on vuorta muistuttavan vartalonsa alla pikkuruiset jalat, Village Peoplen poliisista inspiroitunut paikallispoliisi (Mr. T) ja alati lihova suuruudenhullu pormestari (Bruce Cambell) huvittavat pelkällä läsnäolollaan.
Vaikka fotorealismin ikeestä väitetysti päästiin jo Jurassic Parkin (1993) myötä, on tietokoneanimaatiota silti vainonnut tietty realismin kaipuu, joka on heijastunut tylsissä hahmomalleissa. Elokuvan Poutapilviä ja lihapullakuuroja hahmot sen sijaan, ovat viehättävä yhdistelmä kiiltäviä ja plastisia vahanukkeja, käsinpiirrettyjen hahmojen elastisuutta ja tietokonemallien realistiselta vaikuttavaa kolmiulotteisuutta. Ne ovat yhdestä muotista valettuja täytehenkilöitä lukuunottamatta yksiä kaikkien aikojen parhaimman näköisiä ja oloisia digitaalisia olentoja.
Vihainen väkijoukko:
Dialogi on nokkelaa ja toisinaan salamannopeaa, useita gageja toistetaan onnistuneesti elokuvan aikana, niin että parhaimmillaan hektistä hauskuutta riittää pitkiksi jaksoiksi. Kaikki huumori ei ole verbaalista, animaation ominta kieltä hyödynnetään eräissä lähes surrealistisissa näyissä, esimerkiksi valtavassa hyytelölinnassa ja kaupungin lopulta peittävässä massiivisessa ruokavyöryssä.
Tarinassa taivaiden sammon puolivahingossa keksivän Flintin (Bill Hader) koje muuttaa pilvien vesihöyryn miksi tahansa ruoaksi. Yltäkyltäisyydellä on oletetusti loppulta kääntöpuolensa, kun ruoka kääntyy tekijäänsä vastaan. Vastaan nousee joukko itsetietoisia nallekarkkeja, broilereita ja lentäviä pizzanviipaleita. Pienelle, eristetylle, sardiiniteollisuuteen nojanneelle saarelle ruokasateet ovat ensin pelastus, sitten kirous. Allegoriset vihjeet ilmastonmuutokseen tai kulutuskulttuuriin ovat enimmillään niin hienovaraisia, että ne tuskin aiheuttavat kellekään vatsanpuruja, itse asiassa tämän aspektin voi sivuuttaa huomaamatta.
Hollywoodin iänikuisiin aiheisiin kuuluva vaikea isän ja pojan sukupolvien välinen kuilu sekä aidon itsensä löytämisen tematiikka saavat tavanomaisen käsittelyn, joskin makeimmasta siirapista pysytäänkin loitolla. Aloittelevan säänaisen (Anna Faris) ja nuoren keksijän romanssi on ammattitaitoisesti rakennettu, tyydytystä säästellään oikeaoppisesti aivan loppuun.
Alkuperäinen ääninäyttely on innostunutta ja eläväistä. Sivuhahmoista musta poliisi ja lääkäriksi paljastuva maahanmuuttajakameramies eivät ole pelkkiä käänteisiä stereotyyppejä, vaan tietoisesti suunniteltuja ja tarinan kannalta olennaisia henkilöhahmoja. Hauska, notkea ja mielikuvituksellinen Poutapilviä ja lihapullakuuroja kuuluu vuoden animaatioyllätyksiin.
Teksti: © 2010 Aleksi Salonen
Julkaisun hienosti toteutettu menuvalikko ansaitsee erityiskiitoksen. Menun taustalla pyörii pätkiä elokuvasta, joiden kautta esitellään elokuvan keskeiset hahmot. Menuvalikon eri osiot on aseteltu lautasille, joilla kullakin lepää juustohampurilainen. Kun valikkoa selaa, hampurilainen muuttuu lihapullaspagettiannokseksi. Menun ilmeen luomiseen on selvästi käytetty aikaa ja se luo elokuvasta pirteän vaikutelman jo ennen sen katsomista.
Blu-ray-julkaisussa on runsaasti lisämateriaalia.
Vain Blu-ray:lla on mukana Splat-painike ja Flintin ruokasotapeli. Splat-painikkeen valittuaan katsoja voi heittää ruokaa kuvaruudulle elokuvan pyöriessä. Tämä toiminto toimii ontuvasti ainakin PS3:lla. Ruokaroiskeet näyttävät ruudulla sotkuiselta, jopa verimäiseltä, mössöltä ja peittävät jo parin heiton jälkeen näkyvyyden. Tahroja ei pysty poistamaan vaan halutessaan lopettaa Slatin käytön, täytyy elokuva keskeyttää kokonaan ja palata alkuvalikkoon. Myös Flintin ruokasotapeli toimii huonosti PS3-ohjaimella. Pelin tarkoituksena on ohjata alusta ja yrittää räjäyttää kohti tulevaa ruokaa. Alus ohjautuu kömpelösti ja ruokiin on vaikeaa saada osumia. Peliin turhautuu nopeasti.
Muilta osin elokuvan lisämateriaalit on laadittu huolella.
Mukana on kolme lyhytdokumenttia. Resepti menestykseen: Poutapilviä ja lihapullakuuroja-elokuvan tekeminen-lisämateriaalissa (10 minuuttia) elokuvan ääninäyttelijät (Anna Faris ja Bill Hader), käsikirjoittaja-ohjaajat (Christopher Miller ja Phil Lord), tuottaja (Pam Marsden) ja Art Director (Mike Kurinsky) kertovat elokuvan teon eri vaiheista. Minidokumentissa Avainainekset: Poutapilviä ja lihapullakuuroja – elokuvan äänet (12 minuuttia) pureudutaan puolestaan ääninäyttelijöiden työskentelyyn. Lisäksi visuaalisten tehosteiden valvoja Rob Bredown kertoo elokuvan edistymisvaiheista 8 minuuttia kestävässä haastattelussa.
Elokuvan bonusmateriaaleissa on mukana myös kaksi pidennyttä kohtausta, joiden kerrontaa on tiivistetty elokuvaversioon. Lisäksi mukana on kohtauksia elokuvan varhaisesta kehitysvaiheesta (mustavalkoisessa kuvakäsikirjoitusmuodossa). Näiden kohtausten kautta katsoja pääsee näkemään kuinka paljon elokuvan kohtaukset muuttuvat sen tekemisen edetessä.
Sokerina pohjalla, viimeisessä lisämateriaaliosiossa, katsoja pääsee laulamaan Miranda Cosgroven mukana elokuvan tunnuskappaletta Raining sunshine. Lisäksi mukana on musiikkivideo ja viisiminuuttinen minidokumentti sen tekemisestä.
Blu-rayn lisämateriaaleihin ei ole saatavilla suomenkielistä tekstitystä.
Blu-ray-teksti: © 2010 Heta Kämäräinen
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA