Thaikkutähti Tony Jaa pistää parastaan ylivirittyneessä jatko-osassa vuoden 2003 mätkintähitille.
Ong bak 2 on jatkoa seitsemän vuoden takaiselle thaikkumätkinnälle Ong-bak: The Muay Thai Warrior, joka teki Tony Jaasta tähden ainakin kotimaassaan. Kakkososa nähtiin meillä ensi kerran viime syksyn Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla.
Nimestä huolimatta ykkösen tarinaa ei jatketa, eikä kyseessä ole myöskään suora esiosa: ajassa on hypätty 600 vuotta taaksepäin, 1400-luvun Thaimaahan. Konsepti on jotakuinkin sama: Ong bak 2 on puhdasta genre-elokuvaa hyvässä ja pahassa.
Nytkin on juoni, joka on lähinnä tekosyy jatkuvalle mätkeelle. Tien (Jaa) on ryövärijoukkion koulima taistelija, joka lähtee kostamaan vanhempiensa kuolemaa.
Ensimmäinen puolisko seurataan Tienin koulutusta. Sileäposkisesta pojasta (Natdanai Kongthong) kasvaa ilmeetön, vähäpuheinen tappaja. Kun koulutus on ohi, lähtee soturi kostoretkelle — viimeinen haaste, ennen kuin tämä lyödään rosvoarmeijan johtajaksi.
Visuaalisesti Ong bak 2 on häkellyttävä. Ylisaturoitu värimaailma hyppää silmille, ja salamaleikkaukset tuovat kuvaan näännyttävää hektisyyttä. Hyperaktiivisuus huipentuu valotusaikoja säätämällä saavutettuun kuvaefektiin, joka tekee hahmojen liikkeistä korostetun teräviä ja vauhdikkaita.
Oudot kuvakulmat toimivat paikoin, mutta eivät aina. Elokuva on tappiinsa asti tyylitelty — kuvakerronta ammentaa ainakin viime vuosien amerikkalaisista sarjisadaptaatioista — jo siinä määrin, että ratkaisut kääntyvät itseään vastaan. Keitos on liki koominen. Kameran varressa päivystää aiemmatkin Jaan mätkinnät kuvannut Nattawut Kittikhun.
Taisteluiden koreografiat ovat pääosin hienoja, vaikka kuvallinen kikkailu tekeekin niistä tarpeettoman sekavia. Paikoin ympäristöä hyödynnetään esimerkillisesti, kuten elefanttilauman kohdalla. Ensimmäisen Ong-bakin esittelemän muay thain ohella nähdään niin perinteistä kickboxingia kuin samuraimiekkailuakin, ja toiminta on myös edeltäjäänsä verisempää. Jaa on akrobaattina ja stunt-miehenä taitava, eivätkä vertaukset Bruce Leehen ole välttämättä kaukaa haettuja.
Hupi on ohi puolentoista tunnin kohdalla, kun tarina jää aikamoiseen cliffhangeriin. Kertojanääni kuuluttaa: sankarimme on karmansa uhri, mutta mikäli te (katsojat) yhdistätte mielenne, siitä syntyvä voima saattaa vielä tuoda hänet takaisin. Ja kansa äänesti: kolmas Ong bak on jo saanut ensi-iltansa kotimaassaan.
Teksti: © 2010 Anton Vanha-Majamaa
Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Ihmiskuntaa moukaroiva komeetta kiteyttää tuhobuumin muodonpalautuksessa koronavuoden kriisikäytöksen.
Lue lisää »Epäortodoksinen eroko? Netflixin menora-menestyjä tutustuttaa vanhakantaiseen juutalaisuuteen, jonka vivahteissa viihtyisi pidempäänkin…
Lue lisää »Hullu ja masentunut Hollywood synnytti Citizen Kanen, jonka myyttinen auteur saa Fincheriltä isällisen avokämmenen.
Lue lisää »Kotoilun lämmin ja pehmeä kaima The Blitzin ajoilta maalaa miedon lesbosuhteen.
Lue lisää »Peter Panin päivitys kaivaa keijupölyn alta keskiöön tarinamallin eksistentiaaliset väristykset aikuistumisesta.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA