Maiden Heist, The

Ohjaus Peter Hewitt
Näyttelijät Christopher Walken, Marcia Gay Harden, Morgan Freeman, William H. Macy, Todd Weeks
Maa Yhdysvallat
Pituus 87 min
Ikäraja 13 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Usein sanotaan, että toisin kuin Hollywoodin naisnäyttelijöillä yleensä, miesnäyttelijöiden etuihin kuuluu mahdollisuus ikääntyä arvokkaasti menettämättä työmahdollisuuksia. Puhutaan charmista ja veijarimaisuudesta, ikääntymisen taiteesta. Kuitenkin elokuvat kuten The Maiden Heist osoittavat, että ei ole aina helppoa vanhentuvilla miestähdilläkään, sen verran surkeaan komediaan ovat nimekkäät Christopher Walken, Morgan Freeman ja William H. Macy suostuneet mukaan.

Kolmikko esittää elokuvassa vartijajoukkoa, joka on kiintynyt suuresti vartioimansa museon perusnäyttelyyn ja erityisesti tiettyihin kolmeen taideteokseen. Museonjohdon ilmoittaessa näyttelyn siirrosta Tanskaan Roger (Walken), Charles (Freeman) ja George (Macy) ryhtyvät epätoivoissaan suunnittelemaan rakastamiensa taideaarteiden varastamista. Käppänöiden kohellusta säestää Rogerin vaimo Rose (Marcia Gay Harden), joka unelmoi eläkepäivistä Floridan lämmössä.

Surullisenkuuluisan Karvisen (2004) ohjanneen Peter Hewittin ryöstökomedia on suorastaan käsittämättömän tylsä. Elokuva toistaa mauttomasti ja hajuttomasti amerikkalaisen kohelluskomedian piirteitä. Sinä, Minä ja Dupree (2006) -elokuvassa varsin hyvin onnistunut käsikirjoittaja Michael LeSieur ansaitsee ehdottomasti risuista oman osansa. Lopputulos on tasapaksu ja väkinäinen.

Christopher Walkenin omintakeinen, ontuva artikulointi, joka toimii vallattoman hyvin sivurooleissa kuten elokuvassa Klik! (2006) muuttuu pääroolin myötä ärsyttäväksi arkipäivän maneeriksi. Hahmot ovat kaiken kaikkiaan yksiulotteisia kuin töherretyt taulukankaat. Syviä tunteita usein uskottavasti peilaava William H. Macy on alennettu alasti juoksentelevaksi isottelijaksi ja Morgan Freeman pikkukivasti naisellisia piirteitä omaavaksi vanhaksi hupsuksi.

Kuten yleensä ryöstöjä kuvaavissa elokuvissa katsoja saattaa tempautua ajoittain mukaan toivomaan, että kolmikko onnistuisi yrityksessään. Tällöin komedian mitäänsanomattomuus saattaa jopa hetkeksi unohtua. Suurimman osan ajasta tulee kuitenkin kysyttyä hiljaa itsekseen miksi tämäkin elokuva on tehty.

DVD: Nordisk Filmin julkaisussa kuva (anamorfinen laajakuva 2.40:1) vie hyvällä peruslaadullaan voiton Dolby Digital 5.1 äänestä, jonka tasoissa ja selkeydessä on ajoittain puutteita. Julkaisu ei sisällä lisämateriaalia.

Teksti: © 2010 Marjo Eskola