Woody Allenin teatterimaailmaan sijoittuva kepeä komedia rakkauden umpisolmuista.
Teatterimaailmaan sijoittuva Luotisade Broadwaylla on kepeä komedia rakkauden umpisolmuista. Se on Woody Allenin kultakauden jälkeinen teos, omalla tavallaan viehättävä ja hauska farssikomedia, mutta ei missään nimessä kuulu Allenin parhaimpiin töihin.
John Cusack esittää David Shaynea, nuorta vasemmistolaista näytelmäkirjailijaa 1930-luvun New Yorkissa. Idealistisella ja omapäisellä kirjoittajalla on vaikeuksia saada haastavaa näytelmänsä tuotantoon, rahoittajaa ei löydy millään.
Tiukassa tilanteessa David joutuu hyväksymään mafian rahoituksen saadakseen näytelmän teatteriin. Rahoituksen ehtona on, että mafiapomon tyttöystävä Olive (Jennifer Tilly) saa roolin näytelmästä. Päätähdiksi saadaan nimekkäät teatteritähdet Helen Sinclair (Dianne Wiest), Warner Purcell (Jim Broadbent) ja Eden Brent (Tracey Ullman), jolloin kaikki alkaakin näyttää hyvältä.
Nopeasti tuotanto kuitenkin täyttyy ongelmista: Olive osoittautuu kammottavan huonoksi näyttelijäksi ja hänen henkivartijansa (Chazz Palminteri) puuttuu yksityiskohtiin jatkuvasti. Pääosanäyttelijä Purcellin syömishäiriöt saavat näyttelijän paisumaan ja itse ohjaaja-käsikirjoittajakin rakastuu Sinclairiin – mistä hänen tyttöystävänsä (Mary-Louise Parker) ei pidä. Vaikka näytelmä saa kohtuullisen hyviä arvosteluja, esiripun takana vallitsee kaaos.
Allenilla itsellään on runsaasti kokemusta teatterimaailmasta, ja se näkyy käsikirjoituksessa, joka on täynnä alan sisäpiirivitsejä. Tässä mielessä Luotisade Broadwaylla kuulostaa elokuvalta, jonka pitäisi sopia Allenille täydellisesti. Mutta näin ei ole.
Elokuvan suurin ongelma on siinä, että se on liian mitäänsanomaton ollakseen kiinnostava. Mitäänsanomattomuuden voi hyväksyä, jos komedia toimii, mutta tällä kertaa Allenin kirjoittama käsikirjoituskin on suurimmaksi osaksi lattea. Siitä puuttuu vitsit, ne on korvattu kohelluksella. Lopputulos on paikoin jopa hieman tylsä.
Nimekkäitä näyttelijöitä ei voi asiasta syyttää, sillä he tekevät parhaansa. John Cusack, Dianne Wiest, Chazz Palminteri ja Jennifer Tilly ovat kaikki erinomaisia rooleissaan. Jim Broadbent ja Tracey Ullman jäävät täysin hyödyntämättä pienissä rooleissaan.
Luotisade Broadwaylla on hyväntuulinen, hyvin näytelty ja hetkittäin hauskakin komedia, mutta Woody Allenin elokuvaksi se on liian kesy ja heppoinen. Kuten parilta muultakin Allenin 90-luvun komedialta, myös Luotisateelta puuttuu terä ja vaivattoman lennokas dialogi.
Audioraitana on vaatimaton Dolby Digital 2.0, sen kummempaa ei tosin tarvitakaan tässä tapauksessa.
Lisämateriaaleja ei ole.
Teksti: © 2011 Antti Honkala
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA