Love Live Long

Love Live Long (2008)

| DVD
  • 3

Mike Figgisin uusin on konventioita rikkova kokeilu käsivaralla, eräänlainen jälkijättöinen dogma-elokuva.

julkaistu 2010-02-15 / päivitetty 15.02. klo 11:11

KUVA 4

Daniel Lapaine
Daniel Lapaine 

KUVA 3

Sophie Winkleman
Sophie Winkleman 

KUVA 2

Daniel Lapaine
Daniel Lapaine 

KUVA 1

Sophie Winkleman
Sophie Winkleman 

Love Live Long

Ohjaus Mike Figgis
Näyttelijät Daniel Lapaine, Sophie Winkleman
Maa Iso-Britannia
Pituus 76 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2008 Gumball 3000 Films, Red Mullet ja FS Film.
  • Kuva 5
  • Ääni 5
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Kansi markkinoi Love Live Longia (2008) kertomalla sen olevan Leaving Las Vegasin (1995) ohjanneen Mike Figgisin uusin. Yhtymäkohtia löytyy teeman tasolla, ei muodon.

Love Live Longin kerronnalliset ratkaisut erottavat sen valtavirrasta. Uuden Leaving Las Vegasin etsijä saa tyytyä pikemminkin jälkijättöiseen dogma-elokuvaan, mitä ei ole budjetilla tai päähahmoilla pilattu.

Sääntöjen rikkominen ei ole Figgisille vierasta. Hänen kokeellisin elokuvansa Timecode (2000) jakaantuu neljään ruutuun, se kertoo samanaikaisesti neljän ihmisen tarinan. Mukana on leikkauspisteitä hahmojen kohdatessa. Aikatasolla on pyritty realistisuuteen.

Niin ikään Love Live Longissa ruutu jakaantuu osiin, kun ollaan istanbulilaisessa yökerhossa. Sinne ralliajaja Darren (Daniel Lapaine) on kutsunut kauniin mutta itsetuhoisen Rachelin (Sophie Winkleman). He ovat ainoat päähahmot.

Välillä kuva muuttuu sakeaksi, harmaasävyiseksi ja kuin yökameralla kuvatuksi. Kuvanopeus hidastuu ja jopa jäätyy. Dialogi ja tapahtumapaikan äänimaisema saatetaan tukahduttaa vieraan ääniraidan alle. Gumball 3000 -rallia kuvatessa ruudulla on kolmanneksen siitä täyttävä neliö ja itse kuva on kuin urheilu-uutisten runkomateriaalia.

Love Live Long alkaa Rachelin intiimillä itsemurhapäiväkirjalla, kotivideokameraan tallennetuilla tilityksillä. Se on yksi kolmesta kerrontatavasta. Kohtaus leikkautuu hotelliin, missä itsepintainen toimittaja (Figgs) haastattelee Darrenia. Toimittajan näkökulma on toinen kerrontatapa. Kolmas on elokuva itsessään.

Tasojen välillä on rajakäyntiä. Katsoja luulee, että näkymä on elokuvanluojan, mutta se saattaakin paljastua toimittajan linssiksi. Mutta tasot ja niiden kerronnallinen potentiaali lopulta hukataan.

Sen sijaan elokuva oikeutetaan Winklemanin kasvoilla, joita kamera rakastaa. Winklemanin kehon erotisointi tekee siitä oppikirjaesimerkin termille male gaze, miehen katse. Kamera tulee iholle, kiertää niukkojen vaatteiden verhoamia kriittisiä paikkoja. Yökerhossa Rachel on päättänyt vetää päänsä täyteen nappeja ja päätyä hyväksi käytetyksi. Tämä on luku itsemurhapäiväkirjaan.

Ilmapiirissä tavoitellaan maailman, elämän ja ihmissuhteiden aavemaista pintaa, mutta tehoissa ollaan kaukana esimerkiksi David Lynchin digiprojektista INLAND EMPIRE (2007). Lähimmäksi pääsee kohtaus, jossa Rachel ja Darren tapaavat hotellihuoneessa. Siinä yhdytään tarinankerronnan kerroksisuuteen: Darrenin puhelimessa vaimollensa antamat käskyt on kohdistettu sängyllä makaavalle Rachelille, joka on kuin vaimon nuorempi kopio.

Nopea kuvaustahti näkyy juonen logiikassa. Yhteisen yön jälkeen Rachel rakastuu varakkaaseen Darreniin, joka pitää naista pelkkänä prostituoituna. Syy? ”Koska sait minut elämään. Olet nyt osa maailmaani.” Selitys on lattea. Masentuneeksi kuvatun Rachelin kohdalla tehdään täysikäännös, joskin rakkaus saa pakkomielteen sävyjä. Ehkä se on naamioitu kosto sille, että Rachel alennettiin tyydytysvälineeksi.

Love Live Long on turvallinen art house -elokuva, kokeileva muttei yliampuvan vaikea. Se rakentuu täydellisesti tunnelmalle, jota ei ole mullistavasti toteutettu: minimalistinen ääniraita, videokuvan muokkaukset. Siltikin kyseessä on kiehtova, riisuttu pikkubudjetin projekti, jossa itsestäänselvyydet jätetään sanomatta. Hämmentäviä piirteitä ihmissuhdedraamalle.

DVD: Elokuvan suomalaisen laitoksen on julkaissut FS Film. Kuvan (16:9, anamorfinen laajakuva 1.78:1) paikoittainen utuisuus, epätarkkuus ja niin edelleen eivät ole seurausta epäonnistuneesta siirrosta, vaan ne kuuluvat elokuvan tyylivalikoimaan. Ääniraita on 5.1 DD englanti. Ei sisällä lisämateriaalia.

Teksti: © 2010 Jaakko Kuitunen

Seuraa meitä

PINNALLA

Mahershala Ali ja Viggo Mortensen

Green Book

| 18.01.

Hassu, siirappinen tie-elokuva rasismin voittamisesta ei ole erityisen hyvä konsepti, mutta Oscar-voittaja se on.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »
Annihilation, Natalie Portman

Vuoden parhaat 2018

| ELOKUVAVUOSI | 22.02.

Oscareiden aikaan on kätevää muistella viime vuoden parhaita elokuvia ja sarjoja.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Saoirse Ronan

Kaksi kuningatarta

| 31.01.

Kaksi kuningatarta, yksi saari, sama viesti: pää poikki, faktoista viis! Robbie ja Ronan ylevöittävät tunkkaista periodidraamaa.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Saoirse Ronan ja Billy Howle

Rannalla

| DVD | 01.02.

Jo Pink Floyd sen tiesi: Ripustautuminen hiljaiseen epätoivoon on englantilainen tapa.

Lue lisää »
Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
John David Washington ja Adam Driver

BlacKKKlansman

| Blu-ray | 01.02.

Spike Leen Oscar-ehdokkaaksi nostettu musta komedia kommentoi rasistisen vihan nykytilaa.

Lue lisää »

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202