Tim Burton putoaa Lewis Carrollin klassikkosadun meluisalla päivityksellä omaan kaninkoloonsa, mukana Johnny Depp.
1990-luvun loppu ja 2000-luvun alku olivat Tim Burtonin ja Johnny Deppin kulta-aikaa. Burtonin goottilaisvivahteinen eksentrismi puri erityisesti nuoreen yleisöön ja muuntautumiskykyinen Depp osoittautui täydelliseksi kumppaniksi. Mies nähtiin Saksikäsi Edwardina, Ed Woodina, Ichabod Cranena, Willy Wonkana ja Sweeney Toddina. Lipputulot kasvoivat, ja se näkyi aina seuraavan projektin budjetissa.
Burtonin ongelmaksi kasvoi CGI:n liikakäyttö, ja se oli viimeistään nähtävissä Jali ja suklaatehtaassa (2005). Roald Dahlin etevä proosa kääntyi valkokankaalle kyllä värikkäänä ja “hassuna”, mutta tietokone-efekteillä kyllästetyissä ympäristöissä ei ollut mitään omaperäistä. Luonne puuttui. Sama kliinisyys vaivaa myös Liisa Ihmemaassa -uutuutta, vaikka väriskaala onkin nyt enemmän harmaan eri sävyjä.
Alice (Mia Wasikowska) on 19-vuotias nuori tyttö, jonka on määrä mennä naimisiin varakkaan suvun vinohampaisen vesan kanssa. Tyttö kuitenkin karkaa kihlajaisistaan ja seuraa taskukelloaan tapittavaa kania metsän siimekseen. Alice putoaa kaninkoloon ja päätyy Ihmemaahan, jota hallitsee julma ja omituisen isopäinen Punainen kuningatar (Helena Bonham Carter) uskollisen Herttajätkän (Crispin Glover) avustuksella.
Todellinen valta kuuluu edellämainitun sisarelle, Valkoiselle kuningattarelle (Anne Hathaway), ja Alicen tehtäväksi koituu palauttaa kruunu oikealle omistajalleen. Avukseen hän saa Valkean kanin (Michael Sheen), Irvikissan (Stephen Fry), Kaalimadon (Alan Rickman), Tittelityyn ja Tittelitomin (Matt Lucas) sekä tietenkin (Hullun) Hatuntekijän (Depp).
Lewis Carrollin kirjassa tarinan runko on huomattavan simppeli, mutta Burton on silti onnistunut tekemään elokuvastaan toivottoman sekavan ja sekalaisen. Juoni jätetään tyhjäkäynnille kun hahmot ryntäilevät edestakaisin vailla minkäänlaista koherenssia. Hienot kuvat seuraavat toisiaan, mutta mikään ei jää mieleen. Miljoonia maksanut spektaakkeli on kaukana ikimuistoisesta.
Depp revittelee Hatuntekijänä täysin rinnoin ja on kuin parodia omasta tähtikuvastaan – sukupolvensa ikoniksi paisunut lahjakkuus uhkaa varastaa koko elokuvan itselleen. Terapiassa -televisiosarjasta tuttu Mia Wasikowska on oikein hyvä pääroolissa. Olemukseltaan voimistelijaa muistuttava tyttö ei ole turhan suloinen, mikä on varmasti ollut tarkoituskin. Samoin ilahduttaa brittitähtien viljely äänirooleissa: Sheenin, Fryn, Rickmanin ja Lucasin tunnistaa välittömästi. Roolinsa tarkkaan valitseva Crispin Glover ampuu taasen hieman ohi Herttajätkänä.
Visuaalisesti Liisa ihmemaassa on monella tapaa hieno, mutta korea ulkokuori ei peitä tyhjää sisusta. Ja onhan tässä aivan liikaa tavaraa. Kaikkea ei aina tarvitse paisuttaa, kutistaa tai vääristää vaikka siihen olisikin työkalut. Jälkikäteen mukaan ympätty 3D-tekniikka on mukana, koska se on nyt in: mitään lisäarvoa se ei elokuvaan tuo. Danny Elfmanin ääniraita on parhaimmillaan alussa, ennen ja jälkeen kaninkoloon tupsahtamisen. Kuorosovitukset soivat kuin kaikuina Saksikäsi Edwardin pastellimaisemista.
Burtonilta toivoisi jonkinlaista taiteellista irtiottoa kaikkien klassikoiden uudelleenkuvitusten perään. Mestarillisen Ed Woodin jälkeen ohjaajan ura on kuitenkin lähtenyt sellaiselle polulle, ettei taida enää kaukana olla se päivä, kun julkistetaan Burtonin versio Ihmemaa Ozista. Depp nähdään ainakin tinamiehenä, leijonana, velhona ja variksenpelättimenä. Eikä liene vaikea arvata, kuka esittää pahaa noitaa.
Lisänä DVD:llä on kolme lyhyehköä koostetta, jotka käsittelevät Hatuntekijän ja Liisan hahmoja sekä elokuvan digitaalisia tehosteita. Pätkistä informatiivisin on viimeinen, vaikka käsittely jääkin pintapuoliseksi.
Arvostelussa oli kolmen levyn combo pack, jolta löytyy DVD:n ja blu-rayn lisäksi kolmas levy, joka sisältää elokuvan digitaalisen kopion. Blu-ray, jonka teknisiin ominaisuuksiin ei voitu kiinnittää huomiota, sisältää samat ekstrat kuin DVD.
Teksti: © 2010 Anton Vanha-Majamaa
Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Ihmiskuntaa moukaroiva komeetta kiteyttää tuhobuumin muodonpalautuksessa koronavuoden kriisikäytöksen.
Lue lisää »Epäortodoksinen eroko? Netflixin menora-menestyjä tutustuttaa vanhakantaiseen juutalaisuuteen, jonka vivahteissa viihtyisi pidempäänkin…
Lue lisää »Perkele, että on Russell Crowella hermo pinnassa!
Lue lisää »Hullu ja masentunut Hollywood synnytti Citizen Kanen, jonka myyttinen auteur saa Fincheriltä isällisen avokämmenen.
Lue lisää »Kotoilun lämmin ja pehmeä kaima The Blitzin ajoilta maalaa miedon lesbosuhteen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA