Visa Mäkisen kolmannessa täyspitkässä jahdataan häijyä vankikarkuria.
Porilainen ’80-luvun käsite, ohjaaja Visa Mäkinen, jatkoi kolmannessa kokoillan elokuvassaan veijari-linjaa. Lehtitoimittaja Paavo Suikko (Pekka Autiovuori) on kiltti mies, niin kotonaan kuin työpaikallaankin. Hieman liiankin kiltti, sillä Paavon poika Pekka (Jaakko Leppänen) ei oikein tunnu arvostavan isäänsä ja lehden toimituksessa lipevä valokuvaaja Simo (Tenho Saurén) delegoi hänelle omat työnsä. Päätoimittaja Aleksi (Kauko Helovirta) ei sen sijaan voi sietää sitä, että näin hontelo mies seurustelee hänen tyttärensä Tuulan (Anitta Niemi) kanssa. Omasta mielestään Paavo on silti suuri sankari, ottihan hän jopa häijyn vankikarkurin (Leo Lastumäki) kiinni.
Kaikenlaisia karkulaisia katsellessaan pysähtyy useasti miettimään elokuvan juonta. Sitä ei nimittäin ole. Koko elokuva on yksi ylipitkäksi venytetty sketsi, joka hakee vauhtia vanhasta rillumarei-kulttuurista, jonka kulta-aikaa Suomessa elettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Karkuslaisjahdissa on kaikki tarvittavat ainekset: rannalla keikistelyä, ryypiskelyä ja sopivasti pikkutuhmaa kurkistelua. Eväät eivät kuitenkaan riitä pitkän matkan juoksuun.
Ilman Uuno-elokuvien sivuosista tuttua Pekka Autiovuorta tämä ralli ei olisi yhtikäs mitään. Autiovuori on jopa hauskempi ilmestys aikansa Mr. Bean hahmona kuin mukaan saatu Suomiviihteen legenda, Leo Lastumäki stereotyyppisen tollona rikollisena. Autiovuoren yhden miehen show jää kuitenkin tylsän käsikirjoituksen varjoon. Kotimaisen tv-viihteen kestosuosikkeja, Reinikaista ja Tankki täyteen sarjoja kirjoittanut Jussi Tuominen ei nimittäin onnistu valjastamaan ideoitaan täyspitkän elokuvan tarpeiksi.
Sivuosissa nähdään niitä suomalaisia näyttelijöitä, jotka 1980-luvun alussa olivat uskaltaneet Porin oman pojan matkaan lähteä. Käytettävinä olleet Saurén ja Helovirta hoitavat sivuosat suuremmitta ongelmitta. Saurén tuntuu eritoten nauttivan roolistaan naisia vokottelevana fotoristina. Elokuvan naiskauneutta edustaa pirteä Anitta Niemi.
Tekniseltä toteutukseltaan Kaikenlaisia karkureita on erittäin heikko ilmestys. Tärisevä käsivarakamera ja umpisurkea valaistus ovat Mäkisen johtamissa produktioissa suorastaan käsite, eikä karkuritarina eroa tästä millään muotoa. Timo Salosen pirteästi komppaava musiikki pelastaa tällä kertaa paljon.
DVD: Pan Visionin julkaisu kuuluu vuoden 2009 Visa Mäkinen Collectioniin ja se tuo tuulahdun ’80-lukua olohuoneisiin: kuva on roskainen, ääniraita rykii ja rahisee. Paikoin kuvanlaatu on jopa karmaiseva. Kuvasuhde on tuttu ja turvallinen 4:3. Ääniraita on mono/stereo.
Lisämateriaalit ovat Collection muista osista tutut: Visa Mäkisestä kertova vanhahko dokumentti, sekalainen backstage kuvagalleria Mäkisen eri elokuvista ja Tenho Saurénin Suomifilmitunnelmaa nostattava äänikooste. Ekstroista ainoastaan dokumentti tuo julkaisuun lisäarvoa. Traileria ei tällä kertaa mukana ole.
Teksti: © 2009 Lasse Lepola
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA