Julian silmät

Ohjaus Guillem Morales
Näyttelijät Belén Rueda, Lluis Homar
Maa Espanja
Pituus 112 min
Ikäraja 15 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Espanjalainen kauhuelokuva Julian silmät (2010) pelaa monella tasolla, mikä ainakin teoriassa tekee siitä aikuismaisemman ja nostaa sen latteaksi koetun tyylilajin jenkkipainotteisen nykytuotannon yläpuolelle.

Ensinnäkin se kuvaa keski-ikäisen avioparin elämää tilanteessa, jossa vaimoa Juliaa (Belén Rueda) uhkaa vääjäämätön sokeutuminen. Vamma on suhteen todellisen syvyyden ja kestokyvyn mittari, ja tilaisuus ajaa sisään melodramaattisia konventioita.

Julialla on paranormaalilta haiskahtava yhteys hänen jo sokeutuneeseen kaksoissiskoonsa Saraan. Elokuvan alussa Sara harhailee kodissaan ja ulkona myrskyää. Joku tai jokin on hänen perässään, ja sisko löydetään hirtettynä kuin henkensä riistäneenä.

Siskonsa kuolemaa Julia alkaa selvittää kuin salapoliisi ikään. Aviomiehelle Isaacille jutun näkeminen muuna kuin traagisena tapauksena — itsemurhaan siskon ajoi sairaus — on eskapismia, pelkoa kohdata totuus.

Otteissaan Isaac on jo varautunut Julian ”kohtaloon”. Koskettavimmillaan elokuva on kuvatessaan tätä ihmissuhdetta, muuttuessaan kauhusta romantiikaksi, vaikka sekin säilyttää kliseensä ja raskasmielisen vireensä.

Vastausten löytäminen on vaikeaa. Sopivan mystisesti yksikään siskon elämään linkittynyt ei sano mitään suoraan, vaan kierrellen. Julia pääsee selville salaperäisestä miesystävästä, joka vaikuttaa näkymättömältä ja ilmiselvästi pahalta. Elokuvan läpi kestävä kissa ja hiiri -leikki alkaa.

Huonontunut (ja huonontuva) näkö luo alusta alkaen paranoidin ilmapiirin, sillä Julia harhailee kuin sumussa, ja on elokuvan puolivälin jälkeen muiden armoilla. Hahmojen käytös ja kolkko estetiikka tuovat mieleen maaseudulle sijoittuvat kauhuelokuvat. Ollaan yksin groteskissa maailmassa, jossa naapuri tunkee iholle ja pakastimeen on teljetty ruumis.

Jotakuinkin kaikki kauhumomentit hyödyntävät sokeudesta johtuvaa kokemisen epätasapainoa, niin hyvässä ja pahassa. Heppoisia ovat äänipiikeillä terästetyt halpamaiset säpsäyttelyt, joihin sorrutaan liikaa. Tämän todistaa jo itse elokuva, sillä korkein intensiteetti saavutetaan hiljakseen rakentamalla.

Rakkaudennälkäisen murhaajan motiivissa sairaus on niin ikään esillä sopivan pop-psykologisesti, kuten kaikilta Psykon (1960) ja Peeping Tomin (1960) jälkeisiltä psykopaattielokuvilta sopii odottaa.

Jaksotukseltaan elokuvaa voisi verrata edellä mainittuun Psykoon siinä mielessä, että senkin voi halkaista keskeltä kahti kahdeksi lyhytelokuvaksi: Julian silmien “siltakohdassa” kaiken menettänyt Julia alkaa jo melkein uskoa, että homma on selvä ja oletetun kipeän totuuden kanssa on elettävä.

Julian silmät on käytännössä fantastisen Belén Ruedan elokuva. Hän muuttaa käsikirjoituksen kuluneetkin kohdat tyylikkäiksi.

DVD: Elokuvan suomalaisen laitoksen on julkaissut Pan Vision Cinema Mondo –sarjassa (#221) kesäkuussa 2011. Kuva on 2.35:1, ääniraita 5.1/2.0 espanja. Pakkaamattomat kuvakaappaukset julkaisusta: kuva #1, kuva #2, kuva #3, kuva #4 ja kuva #5

Lisämateriaalina haastatteluita (ohjaaja Morales, näyttelijät Homar ja Rueda, tuottaja Del Toro, 8:17 min, tekstitys englanniksi), kuvaa kulissien takaa (7:26 min, englanninkielinen tekstitys) sekä elokuvan traileri (2:18 min, suomenkielinen tekstitys).

Teksti: © 2011 Jaakko Kuitunen