In the Name of the King: A Dungeon Siege Tale

Ohjaus Uwe Boll
Näyttelijät Jason Statham, Lee Lee Sobieski, Ray Liotta, John Rhys-Davies, Ron Perlman, Claire Forlani, Matthew Lillard, Brian J. White, Burt Reynolds, Kristanna Loken
Maa Saksa / Kanada / Yhdysvallat
Pituus 126 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2007 Brightlight Pictures, Boll Kino Beteiligungs GmbH & Co. KG, Herold Productions ja Sandrew Metronome

Hanki omaksi

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Uwe Boll vauhdissa jälleen. Hän onkin ollut viime vuonna (2007) kiireinen, sillä julkaisi kyseisenä vuonna peräti neljä elokuvaa. Herra Bollin elokuvia haukutaan usein oikein olan takaa. Silti jostain kumman syystä hänen onnistuu saada rahoitus aina uuteen elokuvaansa. Ja kerättyä, jos ei A-listan näyttelijöitä, niin ainakin paikoin tunnettujakin kasvoja mukaan touhuihinsa.

In the Name of the King: A Dungeon Siege Tale (2007, Saksa, Kanada, Yhdysvallat) kertoo maanviljelijästä osuvasti nimeltään Farmer. Yllättäen hänen kyläänsä hyökkää ennen rauhaa rakastaneet Krugit, jotka tappavat kyläläisiä ja polttavat kaiken maantasalle. Taistelun jälkeen Farmer huomaa Krugien kaapanneen hänen vaimonsa. Hän päättääkin lähteä hakemaan vaimoaan takaisin ja selvittämään kuka tai mikä sai Krugit yhtäkkiä sotajalalle.

Elokuva lukeutuu Bollin onnistuneinpiin tuotoksiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elokuva olisi mitenkään erityisen hyvä. Se on paikoin sellaista kuraa ja pakkosyöttöä, että melkein tekisi mieli jättää koko roska katsomatta. Elokuva ei ole tehty rahalla ja sen kyllä huomaa. Aivan alussa heräsikin kysymys: Katsonko nyt koko illan elokuvaa vai kenties jaksoa tv-sarjoista Xena tai Herkules. Lavastuksesta tuli lähinnä mieleen juuri edellä mainitut tv-sarjat. Örkkimörkit kirvoittivat naurahduksia sen sijaan, että olisivat herättäneet mielenkiintoa tai jopa pelkoa, kuten tällaisissa elokuvissa niiden tulisi.

Mukavana yllätyksenä huomasin alkuteksteistä, keitä kaikkia Boll oli saanut näyttelemään tuotantoonsa. Jason Statham (Transporter 1-2, Pankkikeikka) on sopiva päärooliin maanviljelijä Farmerina, vaikka ei vieläkään ole niitä parhaimpia näyttelijöitä. Ray Liotta (Smokin’ Aces) vetää roolinsa pahana Gallian velhona ammattitaidon suomalla tyhjäkäynnillä, kuten tekee myös hyvää velhoa näyttelevä John Rhys-Davies (Taru Sormusten Herrasta). Farmerin ystävää Norickia esittää Ron Perlman (Hellboy 1 ja 2). Hänen roolihahmonsa jää jotenkin kylmäksi, vaikka Perlman yrittääkin kovasti saada siihen syvempää tulkintaa.

Elokuvan naiskauneutta edustavat Lee Lee Sobieski (The Wicker Man), Claire Forlani (Saanko esitellä: Joe Black) ja pienen roolin tekevä Kristanna Loken (Terminator 3). Tämä kolmikko näyttelee ihan mukiinmenevästi, muttei kuitenkaan mitenkään erityisen huomioinnin arvoisesti. Burt Reynolds (Driven) esittää kuningas Konreidia. Burt on edelleenkin sen verran kova jätkä, että tapahtumia seuraa mielenkiinnnolla aina kun hän näkyy ruudussa. Mitenkään erikoinen ei hänenkään suorituksensa tässä elokuvassa ole, mutta Burt on aina Burt. Elokuvan parhaimmin näytellyt ja muistettavimmat hahmot ovat ehdottomasti Matthew Lillardin (Scream) esittämä kuninkaan veljenpoika, kruununperillinen ruhtinas Fallow sekä Brian J. Whiten (DOA, The Shield) näyttelemä kuninkaan sotajoukkojen komentaja Tarish. Heidän roolihenkilöistään loistavat mielenkiintoiset sisäiset ristiriidat sekä vastakkain asettelu. Vaikka nämäkin hahmot jäävät auttamattomasti liian pinnallisiksi ja hutiloiduiksi.

Kirjoittajina ovat toimineet melko tuntematon Doug Taylor ja täysin uudet tuttavuudet Jason Rappaport ja Dan Stroncak.

In the Name of the King: A Dungeon Siege Tale on Uwe Bollin parhaimmistoa. Kun alun järkytyksestä pääsee yli ja hyväksyy sen, että elokuvan budjetti ei ole ollut kovinkaan suuri, voi tästä tuotoksesta tietyllä tasolla jopa pitää. Ja se pieni mutta uskollinen Bollin fanikunta pitää tästä leffasta varmasti.

Dvd: Sandrew Metronome julkaisu (1.85:1 laajakuva) toimii, muttei ole erityisen laadukas. Kuvanlaatu ei ole kummoinen, mutta onneksi äänimaailma on toteutettu paremmin. DD 5.1 antaa tarpeeksi potkua taistelukohtauksien ääniin.

Lisämateriaalia on ihan mukavasti. Mukana on ohjaajan kommenttiraita, jota ei valitettavasti ole tekstitetty, joten katsoja joutuu tarkasti kuuntelemaan herra Bollia, kun hän lausuu englantia vahvasti saksalaisittain murtaen.

Näin tehtiin –dokumentti kertoo elokuvan teon vaiheita melko yksityiskohtaisesti. Kuten on jo tuttua edellisistä Uwe Bollin dvd-julkaisuista.

Mukana on myös kahdeksan kappaletta poistettua tai pidennettyä kohtausta. Ne eivät valota kovinkaan paljoa sitä, mitä elokuvasta on jätetty pois. Ja tuntuukin, että mukaan on jätetty liian paljon turhaa tavaraa. Poistettujen kohtauksien määrän olisikin pitänyt olla moninkertainen.

Teksti © 2008 Tomi Jokinen