Geishan muistelmat

Ohjaus Rob Marshall
Näyttelijät Kôji Yakusho, Ziyi Zhang, Ken Watanabe, Michelle Yeoh, Ted Levine, Mako, Li Gong
Maa Yhdysvallat
Pituus 145 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2005 Columbia Pictures Corporation, DreamWorks SKG, Spyglass Entertainment, Amblin Entertainment ja Red Wagon Productions

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Ohjaaja Rob Marshall teki varmahkon urasiirron päättäessään käydä Geishan muistelmat menestyskirjan kimppuun. Chicagon jälkeisen menestyksen ja huuman jälkeen Marshall päätti syöksyä kohti toista hittiä. Kuudesta ehdokkuudesta elokuva voitti kolme Oscaria, joista kaikki menivät toteutuspuolelle. Kuvaus, puvustus ja art direction palkittiin upeasta jäljestä ja ansaitusti. Nämä olikin toteutettu melko virheettömästi. Muiden osa-alueiden toteutuksesta ei välttämättä voi sanoa samaa.

Elokuva sijoittuu Kiotoon ennen toista maailmansotaa. Se kertoo nuoren Chiyon kasvusta palvelustytöstä kaupungin halutuimmaksi geishaksi. Elokuva vie katsojan mysteeriseen maailmaan, joka häikäisee kuvauksella ja yksityiskohtaisuudella. Häiritsevänä tekijänä toimi näyttelijöiden roolityö. Se että kiinalaiset esittävät japanilaisia ja puhuvat englantia, ei luo autenttisuudelle kovinkaan loistavia lähtökohtia. Tämä on kuitenkin vain toinen puoli. Lavastusteknilliset ratkaisut pitävät elokuvaa elossa. Käsikirjoituskaan ei luo suuria tunteenpurkauksia katsojassa, mutta hyvin rakennettu maailma pitää mukana elokuvassa.

Kuvaus ja lavastus elokuvassa ovat häikäisevää osastoa. Myös John Williamsin musiikki on jälleen kerran loistavaa. Williams on jopa työntänyt omia rajojaan hieman eteenpäin musiikissa. Solisteina kuullaan tämän hetken ”kuumimmat” klassisenmusiikin solistit Itzhak Perlman ja Yo-Yo Ma. Heidän viulunsa ja sellonsa antavat myös temaattiset leimansa päähenkilöille.

Lisämateriaalien puolella neliosainen dokumentti elokuvanteosta on parasta antia. Tekijät rikkovat illuusion täysin paljastamalla kuinka elokuvan Kioto onkin vain Kaliforniaan elokuvaa varta vasten rakennettu lavaste. Toisaalta lavasteesta puhuminen on vähättelemistä, sillä kyseessä on melkein oikean kokoinen pienoiskylä. Yksityiskohdat lavasteissa ja puvuissa ovat huikeita, mutta ne myös muistuttavat että elokuvasta ei jää paljon muuta käteen. Loistoa ja glamouria, mutta sisällöllisesti elokuvan anti ei vakuuta. Elokuva pohtii omistamista, ihmisen arvoa ja päähenkilön tarvetta olla arvokas. Tönkkö käsikirjoitus ei kuitenkaan tue elokuvan temaattisia päämääriä, vaan tekijät ovat jääneet ihmettelemään elokuvan värejä ja loistoa vähän liiankin pitkäksi aikaa.

teksti: © 2006 Otto Kylmälä