Vuoden ’80 uusinnassa seurataan lahjakkaita nuoria New Yorkin esittävien taiteiden lukiossa.
Suuren suosion saaneen nuorisoelokuvan Famen ensi-illasta on kulunut 29 vuotta. Sen kunniaksi aikoinaan Oscar-palkitusta elokuvasta on nyt tehty uusintaversio. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitsisi uudelleen filmatisoida.
Famen uudessa versiossa seurataan esikuvansa tavoin neljän vuoden ajan lahjakkaiden tanssijoiden, laulajien, näyttelijöiden ja taiteilijoiden elämää ja opintoja esittävien taiteiden lukiossa New Yorkissa. Oppilaitoksen luovassa ilmapiirissä taustaltaan erilaiset oppilaat saavat tilaisuuden toteuttaa unelmansa ja tavoitella tähteyttä. Se vaatii kuitenkin lahjoja, omistautumista ja kovaa työtä. Kaikki haluavat menestyä, mutta moni epäilee omia kykyjään. Oppilaiden halu päästä huipulle joutuukin todelliseen testiin. Taiteellisten tavoitteiden lisäksi heidän elämänsä täyttyy tavallisen lukiolaisen ongelmista ja ilonaiheista. Oppilaiden pyrkiessä parrasvalojen loisteeseen paljastuu vähitellen, keillä heistä on menestymiseen tarvittavat kyvyt ja itsekuri. Ystäviensä ja oppilastovereidensa tuella nuorille selviää, ketkä heistä ovat syntyneet tähdiksi.
Elokuvan ohjaaja Kevin Tancharoen on aiemmin kunnostautunut musiikkivideoiden ohjaajana. Tämän huomaa valitettavasti elokuvan lopputuloksessa. Musiikkivideomainen, pirstaloitunut, ohjaustyyli ei sovi pitkään elokuvaan kovinkaan hyvin.
Lisäksi elokuvan käsikirjoittajat olisi voitu valita huolellisemmin. Allison Burnettin adaptaatio 80-luvun teiniklassikosta ei ota tuulta alleen. Nuorten, huippulahjakkaiden opiskelijoiden kasvutarinasta on tehty naiivi, tylsä ja ennalta arvattava. Dialogi on niin ikään yllätyksetöntä. Myös musiikkikohtauksia, joita menevä traileri lupailee enemmänkin, on elokuvassa kovin vähän. Elokuvasta jää muutoinkin puuttumaan sellainen vauhdikkuus, joka teki esimerkiksi High School Musical -elokuvista suosittuja.
Famessa on toki myös muutama valopilkku harmauden keskellä. Musiikkikappaleet, eritoten tunnuskappale ”I´m gonna live forever”, on valittu taitavasti. Myös näyttelijävalinnat ovat onnistuneita. Natura Naughton laulaa upeasti Denisen roolissa, Alicen (Kherington Payne) tanssia on hienoa katsella ja elokuvaohjaajaksi haluavaa Neiliä näyttelevä Paul Iacono tekee niin ikään hienon roolisuorituksen. Nuoret lahjakkaat näyttelijät eivät kuitenkaan pääse tässä elokuvassa näyttämään taitojaan lattean tarinan takia.
Kaiken kaikkiaan Fame ei nostata suuria tunteita. Siinä on musiikkivideomaisuutta, kauniita nuoria näyttelijöitä ja hyvä puvustus. Tarina ei kuitenkaan yllä läheskään esikuvansa tasolle. Kannattaakin mieluummin hankkia jostain käsiinsä Alan Parkerin vuonna 1980 ilmestynyt Famen alkuperäiselokuva (tai televisiosarja) kuin katsoa tämä uusi.
Blu-ray: Sandrew Metronomen julkaisu on hyvälaatuinen. 1.85:1 kuvakoossa esitettävä 1080p/24fps HD -kuva on häiriötöntä ja selkeää. Elokuvan äänimaailma toistuu DTS HD Master Audio 5.1 formaatissa selkeänä, joka on musiikkielokuvassa erityisen tärkeää. Lisämateriaaleina elokuvassa on poistettuja kohtauksia, roolihahmojen kuvaukset, musiikkivideo ja elokuvan traileri.
Teksti: © 2010 Heta Kämäräinen
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA