Drillbit Taylor

Ohjaus Steven Brill
Näyttelijät Owen Wilson, Nate Hartley, Troy Gentile, David Dorfman, Leslie Mann, Alex Frost.
Maa Yhdysvallat
Pituus 109 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat Paramount Home Entertainment Finland

Etsi CDONista

• Kuva 4
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Wade ja Ryan, hintelä rillipää ja pullea moottoriturpa, ovat astumassa high schoolin maailmaan. Uudet ympyrät pistävät pakin sekaisin jo vähemmästäkin. Koulutaival saa odotettua kehnomman alun kun kaverukset päätyvät koulukäytävien pahan pojan, Filkinsin, silmätikuiksi. Ensimmäinen kouluviikko on pelkkää nöyryytystä eikä Waden ihastuksen kohde, Brooke, lämpene tällä menolla. Kiusaamiselle pitäisikin laittaa piste, mutta miten ihmeessä? Helpoin keino on palkata ikioma henkivartija. Kun käytössä on rajattu määrä viikkorahaa, on tyytyminen hieman edullisempaan vaihtoehtoon: Drillbit Tayloriin, joka ei bodyguard hommista tiedä tuon taivaallista. Sehän ei Drillbitiä estä, päinvastoin.

Läjän boxofficekomedioita tehtailleet Judd Apatow ja Seth Rogen (mm. Paksuna, Superbad) ovat jälleen vauhdissa. Rogen pysyy tällä kertaa kameran takana ja vastaa komedian käsiksestä, joka ei olekaan niin omaperäinen kuin luulisi. Sen lisäksi, että Drillbit toistaa muiden vastaavien koulutemmellysten teemaa (Nörttien kosto, Napoleon Dynamite, jne.) on se myös täysin suora ideakopio vuoden 1980 komediasta My Bodyguard. Tätä ei ole edes yritetty peitellä, vaan pieneen cameo rooliin on pestattu samaisessa kasarikomediassa kukkoillut Adam Baldwin (tv-sarja Tappava mieli). Mitään omaperäistä kierrettä Drillbit Taylor ei pysty peliin heittämään. Vitsien viehätys perustuu tasan tarkkaan yhteen asiaan: Koulukiusaamiselle nauramiseen. Pulskaa poikaa viskotaan päin seinää, laiheliini teljetään lasivitriiniin ja housut tempaistaan kinttuihin. Samaan aikaan kun koululaisten lätty lätisee, Drillbit puntaroi väkivallattomuuden mantraansa. Se on vähän sama kuin sovittaisit kuutiota kolmionmuotoiseen reikään.

Owen Wilson (Starsky & Hutch) on pääosassa hieman eksyksissä. Tavallaan Wilson sopii huijarihenkivartijaksi lähes luonnostaan, mutta kun meno vaikuttaa enemmänkin välityöltä kuin antaumukselliselta hömppään heittäytymiseltä, katsoja alkaa kaipaamaan rooliin väkevämpää sanaseppoa. Edes Adam Sandleria. Nuoret oppipojat sen sijaan ovat tämän komedian suola: Nate Hartley (Wade) on erittäin symppis ja ”nuorena Jack Blackina” aikaisemmin kunnostautunut Troy Gentile (Ryan) on hyvässä lennossa ja hänen lahjoillaan ura tuskin tyssää teinirooleihin. Drillbitin heilana tyhjänpäiväisesti keikistelevä Leslie Mann (Paksuna) on saanut jälleen töitä aviomiehensä Judd Apatowin suosiollisella avustuksella. Pienissä sivurooleissa nähdään joukko enemmän tai vähemmän tunnettuja c-luokan julkimoita. Aiemmin mainitun Baldwinin lisäksi mukaan on houkuteltu myös ultimate tähti Chuck Liddell (Bobby Z) ja vilahtaapa ohjaaja Steven Brillkin tapansa mukaan ruudulla.

Drillbit Taylor (2008, Yhdysvallat) on selkeä pettymys eikä se missään vaihessa onnistu kirvoittamaan hihitystä kummoisempaa. Ongelma on täysin sama kuin Apatowin ja Rogenin aiemmissa tuotoksissa. Yhteistä on myös se, että pienellä hienosäädöllä tämäkin pöhköily olisi voitu nostaa parempaan keskikastiin. Tällaisenaan Drillbit Taylor ei tarjoa elämyksiä kuin korkeintaan Wilsonin fanikatraalle.

DVD: 2.40:1 suhteella etenevä widescreen on keskivertoista dvd laatua. Värit ovat rikkaita ja ääriviivat teräviä. Dolby Digital 5.1 on kotiteatterista kuultuna lievä pettymys, sillä äänimaailma ei ole mitenkään huikea. Tunnelma nousee odotetusti silloin kun poppi paukkuu.

Ekstratarjonnan aloittaa ohjaajan, käsikirjoittajan ja elokuvan lasten yhteinen kommenttiraita. Jutustelu on tylsähköä ja seassa on hiljaisia hetkiä. Lapset tulevat mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa, mikä on outoa sekin.

The Writers (14 min) antaa käsikirjoittajapari Kristofor Brownille ja Seth Rogenille tilaisuuden jutustella ja kertoa, miksi käsiksestä tuli sellainen kuin tuli. Sanailun ajan ruudulla pyörii leffan still kuvia, mutta pieni hälläväliä maku jää suuhun kun kaksikosta Rogen ei ole edes vaivautunut kustannuspaikalle, vaan small talk hoidetaan puhelimen välityksellä.

Poistetut ja jatketut kohtaukset rullaa hyvin 16 minuutin verran (14 kohtausta). Osa materiaalista on hyvinkin hauskoja ja pistää mietityttämään miksi ne on karsittu. Nopeastihan sitä kuitenkin huomaa, että lähes kaikki poistetuista kohtauksista menevät liian pitkälle eivätkä pysy hyvän maun rajoissa.

Line-o-rama (4 min) nimisen ekstran tarkoitus jää kysymysmerkin muotoiseksi. Tokihan tässä vain esitellään leffan verbaaliset heitot, mutta kyllähän ne aika kattavasti tuli poimittua muutenkin.

Vihon viimeinen lisä, Gag-reel (4 min) eli mokakooste, on hieman väritön. Herää kysymys, eikö tämän kummoisempia kuvausten aikana tapahtunut? Ekstrat, poislukien kommenttiraita, on tekstitetty suomeksi.

Teksti © 2008 Lasse Lepola