Command Performance

Command Performance (2009)

| DVD
  • 1

Ö-luokan toimintaelokuvassa Dolph Lundgren yrittää vapauttaa Venäjän presidentin.

Sampo Bergman
julkaistu 2009-11-30 / päivitetty 12.11. klo 19:07

KUVA 4

Räiskintää sisätiloissa
Räiskintää sisätiloissa 

KUVA 3

Dolph Lundgren ja Dave Legenov
Dolph Lundgren ja Dave Legenov 

KUVA 2

Persoonalliset terroristit ampuvat kovilla
Persoonalliset terroristit ampuvat kovilla 

KUVA 1

Zachary Baharov ja Dolph Lundgren
Zachary Baharov ja Dolph Lundgren 

Command Performance

Ohjaus Dolph Lundgren
Näyttelijät Dolph Lundgren, Melissa Ann Smith, Hristo Shopov, Dave Legeno
Maa Yhdysvallat
Pituus 93 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © Nu Image Films, Millennium Films, Cat Burglar Productions sekä Warner Home Video Finland
  • Kuva 2
  • Ääni 3
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Hollywoodin leivissä pyörivä ruotsalaissyntyinen puukasvo Dolph Lundgren jatkaa suoraan DVD:lle julkaistavien toimintaelokuviensa linjaa uudella Command Performance pläjäyksellä, jonka ohjauksesta ja pääosasta hän itse vastaa. Ponneton tusinaviritelmä on tasan yhtä tuskaista seurattavaa kuin mitä lähtökohtaisesti voi vain odottaa.



C.M.F-bändin rumpalina toimiva Joe (Dolph Lundgren) saapuu Venäjälle esiintymään kuvankauniin pop-staran Venuksen (Melissa Ann Smith) lämppärinä. Suuren luokan tapahtumaa tulee katsomaan myös Venäjän presidentti (Hristo Shopov) sekä hänen kaksi tytärtään. Konsertti kuitenkin keskeytyy, kun terroristiryhmä, johtajanaan paatoksellinen Oleg Kazov (Dave Legenov), hyökkää tilaisuuteen ja käynnistävät massiivisen verilöylyn kaapaten panttivangiksi presidentin ja hänen lapsensa. Moottoripyöräjengeissä kouliintunut Joe ottaa tehtäväksi pelastaa presidentin yhdessä venäläisen turvallisuusagentin Mikhailin (Zachary Baharov) kanssa.



Toimintatähteyden ohella myös rumpalina kunnostautunut Lundgren pääsee parissa alkukohtauksessa näyttämään taitojaan, mikä lienee toiminutkin elokuvan tuotannollisena virikkeenä. Tämän enempää ei miehen kankeasta olemuksesta sitten irti saadakkaan, sillä kiinnostus hahmoa kohtaan kaikkoaa heti kun lahtaaminen alkaa. Crocodile Dundeeta etäisesti muistuttava Lundgren mussuttaa epämääräisesti vuorosanojaan ja paisuttelee vatsalihaksiaan, mutta on edelleenkin yhtä pökkelön karismaaton ilmestys kuin ennenkin.



Kaavamainen juonikuvio toistaa samat käänteet, mitä jokainen suoraan DVD:lle julkaistu hajuton ja mauton toimintarymistely tekee. Vain tapahtumapaikka ja päähenkilön toimenkuva vaihtelee. Command Performancen Moskovassa kaikki puhuvat englantia sujuvasti tai sitten ylitselyödyillä aksenteilla. Kommunistiterroristit ovat yhtä uskottava uhkakuva kuin avaruusoliot, eikä hengenvaarallisia palkkasotureita edes erota toisistaan. Kaksimetriset korstot ovat johtajaansa myöten pukeutuneet mustaan ja kaikilla on samat palikkamaiset kasvonpiirteet.

Päähenkilön ja pahisten yhteenlaskettu persoonallisuus on ovenkarmin luokkaa, mikä onnistuu alleviivaamaan umpitylsiä juonikoukeroita.

Tekniseltä tasolta elokuva liikkuu halvan filmatisoinnin ja hassun hauskojen kotivideoiden välimaastossa. Suoraan helvetin syvimmistä syövereistä palkattu kuvaaja antaa kameran heilua vapaasti ja zoomailee kohteisiin sattumanvaraisesti. Leikkaaja pätkii kokonaisuuden muistuttamaan parin sekunnin videoklipeistä koostettua kollaasia, joka hakee dramaturgista muotoaan epätoivoisesti. 



Laaduttomuus kulminoituu kohtaukseen, jossa Lundgrenin hahmo syöksyy sisään pelastamaan panttivankeja. Kaikkialla räjähtelee, kuvakoot hyppivät laidasta laitaan, kamera tuntuu olevan kiinnitetty katuporaan ja leikkauksia satelee sekunnin tuhannesosan nopeudella. Kun meininki rauhoittuu on aika arvuutella, että tapahtuiko kohtauksessa jotain olennaista ja kuinka moni pahiksista heitti veivinsä. Eteenpäin voidaan jatkaa jahka Lundgren mumisee lauseensa loppuun.



Command Performance alkaa lähestyä sitä kokemusta, mitä voidaan verrata harmaan seinän pitkäaikaiseen tuijottamiseen. Lundgrenin suurimmat fanit tuskin saavat elokuvasta sen enempää irti, kuin mitä tavallinen keskivertokuluttajakaan. Ilmaan jääkin leijumaan kysymys siitä miksi tällaisia tehdään ja kenelle?



DVD: Warner Home Video Finlandin julkaisema DVD on kuvanlaadultaan kehno. Anamorfisen 2.40:1 kuvan epätarkkuus ja rakeisuus korostuu lukuisissa hämärissä otoksissa. Dolby Digital 5.1 ääniraita on jokseenkin kuvaa laadukkaampi, mutta mistään korvia hivelevästä soundista on hankala puhua.



Extroja julkaisussa ei ole.

Teksti: © 2009 Sampo Bergman

Seuraa meitä

PINNALLA

Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202