Burning Plain, The

Ohjaus Guillermo Arriaga
Näyttelijät Charlize Theron, Joaquim de Almeida, Kim Basinger, Jennifer Lawrence
Maa Yhdysvallat / Argentiina
Pituus 102 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2008 2929 Productions, Costa Films ja Parkes/MacDonald Productions

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p1-5">1</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Guillermo Arriagan The Burning Plain työstää tarinassaan raskaita teemoja, nivottuna löyhästi äiti-tytär-suhteen ympärille. Rakenteellisesti ollaan jälleen lähellä Babelia (jonka Arriaga kirjoitti): aikajanat risteytyvät ja sekoittuvat, ja alkuun irrallisilta tuntuvat henkilöhahmot sidotaan lopulta samaan juonipolkuun. Rakennelma ei kuitenkaan toimi, vaan horjuu kuin baabelin torni.

Keskushahmo, ja linkki eri aikajanojen välillä, on Sylvia (Charlize Theron): seksuaalisia patoutumiaan irtosuhteisiin purkava, ahdistunut ja itsetuhoinen ravintoloitsija. Naisen arki kokee mullistuksen, kun hahmo hänen entisestä elämästään astuu kuvaan. Salaperäisen Carlosin (José María Yazpik) rooli palapelissä terottuu, kun seurataan Santiagon (Danny Pino) ja tämän tyttären, Marian (Tessa Ia) vaiheita Meksikon maissipelloilla.

Sylvian ohella toinen kiintopiste on keski-ikäisen perheenäidin, Ginan (Kim Basinger), intohimoinen suhde naapurikylän perheenisään (Joaquim de Almeida). Jo alussa kerrotaan salarakkaiden menehtyvän asuntovaunun räjähdyksessä, mutta matka tähän pisteeseen valottuu elokuvan edetessä. Kuvioon astuvat Ginan tytär (Jennifer Lawrence), joka saa vihiä äitinsä salasuhteesta, ja Nickin poika (J.D. Pardo).

Arriagan vahvuus käsikirjoittajana näkyy siinä, kuinka juonisykermä avautuu levolliseen tahtiin tarinan edetessä. Vaikka kahteen tuntiin mahtuu tusina keskeistä hahmoa ja useampi eri aikajana, ja vaikka tämä kaikki kerrataan alusta loppuun epäkronologisesti, on juoni yllättävän helppolukuinen.

Babelin ja 21 Grammaa -elokuvan kaltaisista taidonnäytteistä The Burning Plainin erottaa kuitenkin sen tuskastuttava epämääräisyys. Arriagan maantieteellinen ja ajallinen mittakaava ei saa perusteita tarinasta, ja kerronnalliset temput ja juonenkäänteet tuntuvat itsetarkoituksellisilta. Theron ja Basinger tekevät molemmat hienoa työtä rooleissaan, mutta käsikirjoitus antaa niukasti pohjaa rakentaa hahmoista mielenkiintoisia tai uskottavia. Tästä kärsii esityisesti Theronin Sylvia.

Kuten mainittujen kaltaisissa ensemble-draamoissa usein on vaarana, ei kaikkien hahmojen rooleja suuressa tarinassa ole juuri perusteltu: osa jää auttamatta statisteiksi. Toinen kompastuskivi on se, kuinka paljon käsikirjoitus nojaa sattumaan: on tietty raja, jonka jälkeen tämä kääntyy itseään vastaan. Se raja ylittyy The Burning Plainissa komeasti.

Ulkoisesti elokuva on tyylikäs, ja hyisen Oregonin ja aurinkoisen etelän oikeutettuna rajapyykkinä toimii värimaailman vaihdos sinisen sävyistä kellertävään. Tämä ratkaisu on perusteltu ainakin siksi, että itse elokuvassa ei näkyvästi viitata tapahtumapaikkoihin. Ääniraita on minimaalinen, ja antaa tilaa näyttelijöille ja Robert Elswitin ja John Tollin tyylikkäälle kuvaukselle.

DVD: Sandrew Metronomen julkaiseman DVD:n kuvaformaatti on anamorfinen 2.35:1-laajakuva, ja ääniraitana kuullaan DD 5.1:ä tai DTS 5.1:ä. Kuvassa esiintyy pari pientä virhettä, jotka eivät kuitenkaan haittaa kokonaisuutta mitenkään. Ääniraita toistuu moitteetta, vaikka dialogipohjainen elokuva ei sitä kunnolla koettelekaan.

Lisämateriaalina traileri.

Teksti: © 2009 Anton Vanha-Majamaa