Bolt

Ohjaus Byron Howard, Chris Williams
Näyttelijät John Travolta, Miley Cyrus, Susie Essman, Mark Walton, Malcolm McDowell, James Lipton, Greg Germann
Maa Yhdysvallat
Pituus 96 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2009 Walt Disney Animation Studios, Walt Disney Pictures

Etsi CDONista

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Näitä vihreitä käsikirjoituksia: otetaan yksi osa Teräsmiestä, toinen Truman Show’ta ja kolmas hellyttävää puhuvaa koiraa. Disneyn tuoreen pitkän animaation päähenkilö on fiktion vankina elävä itseään ihmekoirana pitävä Bolt (John Travolta), jolta pimitetään tieto siitä, että emäntä Pennyä (Miley Cyrus) uhkaavat vaarat ovatkin osa televisiosarjan monimutkaisia masinointeja. Huijauksen tarkoitus on tuottaa koiratähdessä aitoa, raakaa tunnetta, kuten kuulemme James Liptonin (Inside the Actors Studio) ääninäyttelemän tuottajagurun monologissa, siis vitsissä joka tuntuu olevan Disney-studioiden liennytys Dreamworksin puhtaan pop-itserefleksiivisyyden suuntaan. Ainoana itse koirasta välittää tietenkin sarjan toinen tähti, Penny-tyttö.

Suurilta linjoiltaan konservatiivisena tunnetun studion (tällä kertaa ohjaajina Chris Williams ja Byron Howard) Bolt kulkee muuten tutummilla poluilla; luotetaan omalaatuisiin sivuhahmoihin jotka jouhevasti etenevässä road movie -kerronnassa tuovat elävyyttä kokonaisuuteen. Animaatiossa hahmosuunnittelu muodostaa merkittävän osan ehdoista onnistumiselle ja tässä Bolt on vahvoilla. On sarkastinen katukissa Mittens, ylipainoinen hamsteri ja kolme mafiapulua, joiden animaatiohistorialliset juuret lienevät eräässä Cartoon Networkin 90-luvun tv-tuotannossa. Hahmojen keskinäinen dynamiikka tarjoaa Disneylle ominaista mutkatonta huumoria, joka perustuu vähemmän katsojan ja elokuvan maailman väliseen leikittelyyn ja enemmän hauskoihin sattumiin ja perinteiseen slapstick-komiikkaan. Sidekick-konseptiakin on pyritty hieman muuntamaan, kun tarinan vaiheissa eri hahmot nousevat vuorotellen huomion keskiöön ja siitä pois.

Niin, siinä tarinassa Boltin on luovuttava nuoruutensa harhakuvista ja löydettävä tiensä takaisin emäntänsä Pennyn luo, josta koira on vahingon kautta erotettu koko mantereen leveydellä. Välillä käydään pohjalla kun kaikkivoipaisuuskuvitelmat hälvenevät, matkatoveriksi pakotetun kyynisen katujen opettaman kissan nälviessä sivulta. Hullu muovipallollaan pyörivä tv-friikki hamsteri Rhino uskoo Boltin ihmevoimiin ja auttaa kaksikkoa vaiheikkaalla matkalla. Päähenkilön on silti myönnettävä karu totuus itsestään, Bolt onkin vain tavallinen koira muiden joukossa.

Niinpä kun vastoinkäymiset seuraavat toisiaan, seuraa myös epäuskon ja voimattomuuden tunteita. Kissa pyrkii uskottelemaan Boltille, ettei ihmisiin voi luottaa, lopulta ne pettävät aina. Mutta nämä vaikeudet on voitettava tavallisen vaatimattomamman itseluottamuksen voimin. Lopussa kiitos seisoo, Bolt löytää emäntänsä, pelastaa tämän oikeasta vaarasta, tosin niin kuin koirat yleensäkin, haukkumalla. Ja siinä on myös koko perhe yhdessä, Bolt ”ihmisensä” kanssa ja katukissakin kodin löytäneenä. Animaatio joka alkaa suurella elokuvan maailmassa fiktiiviseksi paljastuvalla toimintakohtauksella suurkaupungin kaduilla päättyy eräänlaiseen tavallisuuden ylistykseen kotitalossa.

Kaikki tämä näyttää tekevän Boltista täydellisen koulutuselokuvan uhmaikäiselle tai kuuluisuudesta unelmoivalle kapinoivalle nuorelle. Kohdeyleisönä on Disneyn tapaan kuuluen siis aikuisia nuoremmat. Jos ei laskelmoivuuden, niin silti näin voimallisesti yleisön kautta rakennettuna kokonaisuudessa on hieman omituinen hengettömyyden olo. Tätä ei paranna Disneyn laboratorioissa suunnitellun teinitähden Miley Cyrusin tuotesijoittelu, paitsi ääninäyttelijänä (jonka roolin Cyrus hoitaa ammattitaidolla), myös elokuvan musiikkiraidalla.

3D:näkin elokuvateattereissa nähty animaatiojälki on paikoin huippuhienoa: kaupunki- ja luonnonmaastoissa ollaan halutessa melkein fotorealistisia, toisinaan maalauksellisia, etenkin erilaisten valaistustehosteiden käyttö tunnelmanluonnissa on vaikuttavaa. Hahmojen animointi muistuttaa puolestaan viehättävästi nukkeanimaatiota, etenkin Mittens-kissan hahmo näyttää ja liikkuu tavalla, jolla ei ole enää mitään tekemistä muovisuuden kanssa. Bolt on selvä parannus Disneylle, jonka tuotantoja on kenties aivan alkuaikoja lukuunottamatta vaivannut kaavamaisuus ja periamerikkalainen arvokonservatiivisuus. Uudelleenmuotoilluista saduista on täksi kertaa siirrytty, jos ei sentään edistykselliseen, niin silti melko nykyaikaiseen maailmaan, jossa sankarin ei tarvitse tehdä ihmetekoja ollakseen arvokas.

DVD: Walt Disney Studios Home Entertainmentin levyllä on muutama lyhyehkö making of, poistettuja kohtauksia ja elokuvaan löyhästi kytkeytyvä hymähdyttävä lyhytelokuva. 2.35:1 laajakuvassa on jonkin verran pikselaatiota ja värivirheitä, mutta se on pääsääntöisesti terävä. 5.1 DD -ääni hieman lattea, mutta muuten laadukas.

Teksti: © 2009 Aleksi Salonen